FI 
EN 
DE 
BG 
HR 
CS 
DA 
NL 
ET 
FR 
EL 
HU 
IT 
LV 
LT 
PL 
PT 
RO 
SK 
SL 
ES 
SV 
Fasilitoinnin työkalupakki
Levityslehtinen
Työkalupakki
The Sosiaalipalveluhankkeiden fasilitointityökalupakki on suunniteltu siten, että sillä voidaan vastata tehokkaasti kiireellisiin hallinnollisiin ja teknisiin haasteisiin, joita kohdataan hankesyklin kaikissa vaiheissa. Sen ensisijaisena tavoitteena on auttaa kaikilla tasoilla (kansallisella, alueellisella ja paikallisella) toimivia hallintoviranomaisia, myös välittäviä elimiä ja virastoja, saamaan ja hallinnoimaan ESR+- ja EAKR-varoja (sekä muita ohjelmia) sosiaalipalvelujen hyväksi.
Työkalupakki pyrkii löytämään ratkaisuja ja suunnittelemaan välineitä, jotka helpottavat EU:n varojen saantia. Se tarjoaa erilaisia käytännön työkaluja, neuvoja, suosituksia ja malleja ja tuo esiin lupaavia käytäntöjä eri EU:n jäsenvaltioista.
Työkalupakki on suunniteltu virtaviivaistamaan projektinhallintaprosessia seitsemällä keskeisellä aihealueella: Hankkeen soveltaminen, kumppanuus ja horisontaaliset periaatteet, hankkeen valinta ja arviointi, hankkeen laatu ja viestintä, talousarvio, raportointi, seuranta ja kestävyys.
Tästä osiosta löydät erilaisia mallit, laskentataulukotja tarkistuslistat on suunniteltu kaikille seitsemälle aihealueelle, ja sen tarkoituksena on auttaa selviytymään hankkeiden edistämisen monimutkaisista kysymyksistä ja soveltaa parhaita käytäntöjä, jotka perustuvat alakohtaisiin näkemyksiin.
01 Hakemusvaihe
Työkalua on tarkoitus käyttää suunniteltaessa sosiaalista osallisuutta ja innovointia koskevaa avointa ehdotuspyyntöä, jotta varmistetaan, että ohjelmaan pääsevät mukaan kaikki mahdolliset hakijat.
Työkalun käyttöopas:
- Sisällytä työkalu osaksi puhelujen suunnitteluprosessia muistutukseksi siitä, mitä sosiaalipalvelujen tarjoajien näkökohtia on otettava huomioon.
- Tarkista työkalun kysymykset, erityisesti kysymys 1, ennen kuin aloitat puhelun suunnittelun ja perustat puhelun suunnitteluryhmän.
- Jaa työkalun kysymykset ehdotuspyynnön suunnitteluryhmän kanssa suunnittelutyön alussa ja lisää tarvittaessa luetteloon maakohtaisia tai alakohtaisia lisäkysymyksiä.
- Tarkista tarkistuslistan avulla, että kaikkiin kysymyksiin voidaan vastata KYLLÄ.
Tässä osiossa on kokoelma välineitä, joiden tarkoituksena on helpottaa kaksivaiheista hakuprosessia sosiaalipalveluja tukevissa ESR+-ohjelmissa ja vähentää sekä hakijoiden että hallintoviranomaisten/välittävien elinten tarpeetonta hallinnollista taakkaa suodattamalla hanke-ehdotukset jo varhaisessa kehitysvaiheessa.
Työkalukokoelmaan kuuluu:
A. Tarkastuslista ohjelmoinnin aikana tai ennen puhelun suunnittelua kaksivaiheisen hakumenettelyn käyttämistä varten
Työkalu auttaa päättämään, onko kaksivaiheinen hakuprosessi sopivin hakuprosessityyppi suunniteltuun ehdotuspyyntöön. KYLLÄ vastaaminen kysymyksiin 1. ja min 50% tarkoittaa, että kaksivaiheista hakuprosessia suositellaan käytettäväksi sekä hakijoiden että hallintoviranomaisen/välittävästä elimestä vastaavan viranomaisen työmäärän vähentämiseksi.
Työkalua on käytettävä, kun päätös hakumenettelyn tyypistä tehdään, olipa kyseessä sitten ohjelmasuunnittelu- tai ehdotuspyynnön suunnittelujakso (maasta riippuen).
Työkalun käyttöopas
- Integroi työkalu ohjelmointi-/puhelinsuunnitteluprosessiin sen varmistamiseksi, että valitaan sopivin sovellusprosessityyppi.
- Voit halutessasi lisätä luetteloon maa- tai alakohtaisia kysymyksiä.
- Jos vastaus kysymykseen 1 on KYLLÄ ja min. 50% kysymyksiin, valitse kaksivaiheinen hakuprosessi.
Lataa tarkistuslista kaksivaiheisen hakuprosessin käyttämisestä.
B. Vaihe 1 ESR+-hakemuslomakkeen malliesimerkki
Kun ESR+-ehdotuspyynnössä, erityisesti sosiaalista osallisuutta ja innovointia tukevassa ehdotuspyynnössä, valitaan kaksivaiheinen hakuprosessi, käytetään tässä asiakirjassa olevaa hakulomakemallia. linkki voidaan käyttää esimerkkinä vaiheessa 1, ja sitä voidaan tarvittaessa mukauttaa kansallisesti käytettyyn hakemuslomakkeeseen.
Työkalun käyttöopas:
Malliesimerkki noudattaa yksivaiheisen ESR+-hakemuslomakkeen vakiomallin rakennetta. Kansallisten hakulomakkeiden, joiden rakenne on erilainen, olisi muutettava mallia vastaavasti, mutta säilytettävä sen tarkoitus ja logiikka.
Vaiheen 1 tarkoitus ja logiikka:
- Vaiheeseen 1 olisi sisällyttävä osiot hankkeen merkityksestä, hankekumppanuudesta, hankkeen yleisistä ja erityisistä tavoitteista sekä kuvaus tärkeimmistä suunnitelluista toimista ja niiden suhteesta ohjelman indikaattoreihin.
- Vaiheessa 1 olisi tiedusteltava ainoastaan kokonaisbudjettia ja kumppaneittain eriteltyä budjettia.
- Vaiheessa 1 olisi vaadittava liitteenä olevia asiakirjoja ainoastaan johtavan kumppanin kelpoisuuden tarkistamiseksi, ja jos nämä tiedot voidaan kerätä julkisista tiedoista, liitteitä ei pitäisi pyytää.
- Vaiheessa 1 olisi voitava muuttaa kaikki kohdat vaiheessa 2 lukuun ottamatta seuraavia:
- Hankkeen nimi ja lyhenne
- Johtava hakija
- Kohdennetun ehdotuspyynnön tavoite, hankkeen yleistavoitteet ja pääasiallinen kohderyhmä (tärkeimmät kohderyhmät).
- Hankkeen kokonaisbudjettia voidaan muuttaa vain enintään 30%:llä vaiheessa 2.
Lataa vaihe 1 hakemuslomakkeen malli
C. Vaihe 2 ESR+-hakemuslomakkeen malli Esimerkki
Kun ESR+-ehdotuspyynnössä, erityisesti sosiaalista osallisuutta ja innovointia tukevassa ehdotuspyynnössä, valitaan kaksivaiheinen hakuprosessi, alla olevaa hakemuslomakemallia voidaan käyttää mallina vaiheessa 2, ja sitä voidaan tarvittaessa mukauttaa kansallisesti käytettyyn hakemuslomakkeeseen.
Työkalun käyttöopas:
Malliesimerkki noudattaa yksivaiheisen ESR+-hakemuslomakkeen vakiomallin rakennetta. Kansallisten hakulomakkeiden, joiden rakenne on erilainen, olisi muutettava mallia vastaavasti, mutta säilytettävä sen tarkoitus ja logiikka.
Vaiheen 2 tarkoitus ja logiikka:
- Vaiheessa 2 hakemuslomakkeen kaikkia kohtia voidaan muuttaa lukuun ottamatta seuraavia:
- Hankkeen nimi ja lyhenne
- Johtava hakija
- Kohdennetun ehdotuspyynnön tavoite, hankkeen yleistavoitteet ja pääasiallinen kohderyhmä (tärkeimmät kohderyhmät).
- Hankkeen kokonaisbudjettia voidaan muuttaa vain enintään 30%.
- Vaihe 1 Toimintaa olisi täydennettävä välitavoitteilla ja suoritteilla.
- Talousarvion olisi mahdollistettava yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot
Lataa vaihe 2 hakemuslomakkeen malli
Työkalut B ja C käyttävät pohjana ESR+:n vakiomuotoista yksivaiheista hakulomaketta, ja niissä hyödynnetään sellaisten muiden kuin ESR+-ohjelmien logiikkaa, joissa käytetään ohjelmakaudella 2021-2027 kaksivaiheisia (2-vaiheisia) hakuprosesseja, kuten Interreg Danube Transnational Program ja Interreg North-West Europe -ohjelma, joita sosiaalipalvelut ovat väittäneet parhaiksi käytännöiksi.
Huomaa, että tämän työkalukokoelman rinnalla, toisena kaksivaiheisen hakuprosessin pilarina, on kehitetty työkalukokoelma ehdotusten arviointia varten kaksivaiheisessa hakuprosessissa kohdassa 3.2 Hanke-ehdotuksen arviointi kaksivaiheisessa hakuprosessissa.
02 Partnership & Horizontal Principles
Työkalut 1-9 ehdottaa Hallintoviranomaiset yksin tai yhteistyössä kumppaneiden kanssa., kysymyksiä, jotka ovat hyödyllisiä operationalisoinnissa kumppanuusperiaate koko ohjelmakauden ajan. Näitä välineitä voidaan käyttää minkä tahansa poliittisen tavoitteen tai aiheen yhteydessä toteutettavien kumppanuuksien suunnitteluun. Ehdotukset lisäkumppaneiksi on korostettu vaaleansinisellä, ja niistä voi olla hyötyä sosiaalipalvelujen tarjoamiseen liittyvien kumppanuuksien rakentamisessa.
Työkalut 10 ja 11 ovat noin horisontaaliset periaatteet (sukupuolten tasa-arvo, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen, tasa-arvo), ja siitä voi olla hyötyä sekä hallintoviranomaisille ohjelmien arvioinnissa sukupuolten tasa-arvon ja sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta. Käytännön toimijat ja hankekumppanit voivat käyttää samoja välineitä arvioidessaan hanke-ehdotuksiaan sukupuolten tasa-arvon ja osallisuuden näkökulmasta.
Työkalu 12 on osoitettu yhteistyökumppaneille/hankkeiden toteuttajille. Se sisältää tarkistuslistan, joka tukee organisaatioita kumppanuuden tai kumppanien kanssa toteutettavan hankkeen rakentamisessa. Siinä mainitaan kumppanuussopimukseen sisällytettävät tärkeimmät osatekijät ja annetaan joitakin vinkkejä.
Kumppanuus- ja horisontaalisten periaatteiden alakohtainen soveltaminen
Tähän osioon on koottu palautetta viideltä sosiaalipalvelualalta: Köyhät perheet ja suojelun piirissä olevat lapset, työelämään integroituminen, vammaiset, köyhyys ja asunnottomuus sekä vanhukset. Kumppanuuden välineet ja horisontaaliset periaatteet on tarkistettu näiden alojen asiantuntijoiden toimesta. Seuraavassa kerätyn palautteen perusteella ehdotetaan jatkuvaa parantamista alakohtaisten tarpeiden täyttämiseksi.
- Vaihto- ja esittelytilaisuudet: hallintoviranomaisten tukemien vaihto- ja esittelytilaisuuksien järjestäminen joko henkilökohtaisesti tai verkossa, jotta voidaan edistää tiedonvaihtoa samoilla alueilla toimivien tai samankaltaisia aiheita käsittelevien organisaatioiden välillä.
- Valistaminen ja valmiuksien kehittäminen: valistaminen ja valmiuksien kehittäminen, jotta mahdolliset edunsaajat voivat käyttää sisäisen organisaation välineitä. Tähän voi sisältyä asiakirjaluonnosten käyttö kumppanien keräämiseksi hankeidean ympärille, kollektiivisen palautteen antaminen ja yhdenmukaistaminen virallisten hankemallien kanssa.
- Vanhojen ja uusien kumppaneiden tasapainottaminen:
- Vanhojen kumppaneiden edut: Luottamus ja yhteisymmärrys.
- Uusien kumppaneiden edut: Tuoreet ideat, innovaatiot ja uudet taidot.
- Suositus: Tavoitteena on tasapainoinen sekoitus vanhoja ja uusia kumppaneita, ottaen huomioon luottamuksen rakentamiseen tarvittava aika uusien kumppanien kanssa.
- "Oikeiden" kumppaneiden valitseminen:
- Sidosryhmäkartoituksen ja -analyysin tekeminen mahdollisten kumppaneiden tunnistamiseksi.
- Arvioi kumppaneita taitojen, asiantuntemuksen, kapasiteetin, lisäarvon, resurssien, motivaation, innovatiivisuuden, edustavuuden ja legitimiteetin perusteella.
- Varmistetaan asiaankuuluva asiantuntemus ja monimuotoisuus kumppanuudessa.
- - Yhteistyökumppaneiden sitouttaminen:
- Kannusta avoimeen vuoropuheluun ja keskusteluun kumppanuuden tavoitteista.
- Tunnistetaan avainhenkilöt kumppaniorganisaatioissa, jotta voidaan edistää osallistumista.
- Järjestetään alustavia työpajoja ja säännöllisiä kokouksia tavoitteiden selventämiseksi.
- Käytä fasilitaattoreita ohjaamaan keskusteluja ja varmistamaan edistyminen.
- osoitetaan tukihenkilöstöä avustamaan uusia tai resursseiltaan rajallisia kumppaneita.
- Edistetään epävirallisia suhteita kumppaneiden edustajiin.
- Keskity selkeään, helposti tunnistettavaan asiaan.
- Harkitaan virallisia sitoumuksia kumppanuussopimusten kautta.
- Helpottaa kumppaneiden verkostoitumistapahtumien järjestämistä.
- Yhteisestä visiosta sopiminen:
- Luodaan yhteisymmärrys kumppanuuden tavoitteista ja menetelmistä.
- Käytetään osallistavia lähestymistapoja ja konsensuksen luomiseen tähtääviä tekniikoita.
- Varmistaa, että ryhmä edistää yhdessä kumppanuuden visiota.
- Irrottautumiseen on puututtava kahdenvälisillä neuvotteluilla ja kumppanuuskartoituksen tarkistamisella.
- Sitoutumisen ja osallistumisen ylläpitäminen:
- Edistetään jatkuvaa viestintää eri kanavien kautta.
- Painota konkreettisia tuotoksia edistymisen osoittamiseksi.
- Vahvista päämääriä ja tavoitteita vahvoilla toimintasuunnitelmilla.
- Luo avoin ja läpinäkyvä ilmapiiri.
- Tarjoa selkeä johto osallistumisen edistämiseksi.
- Vahvista suhteita epävirallisen toiminnan avulla.
- Mentoroi kumppaneita, joilla on resurssi- tai kokemushaasteita.
- Arvosta kaikkien kumppaneiden panosta tasapuolisesti.
- Epäsuhtaisten kumppaneiden kanssa toimiminen:
- Käynnistetään kahdenvälisiä keskusteluja sääntöjen noudattamatta jättämisen syiden ymmärtämiseksi.
- Harkitse roolien ja tehtävien uudelleenjakoa kumppanuuden sisällä.
- Tarjoa tarvittaessa kumppanuusvalmennusta.
- Tarjotaan valmiuksien kehittämistä rajallisista resursseista kärsiville kumppaneille.
- Kokeneiden kumppaneiden yhdistäminen pienemmillä resursseilla.
- puututaan avoimuuteen, vallan epätasapainoon ja viestintäkysymyksiin.
- Vaihda yhteistyökumppanit, jos ratkaisua ei löydy, ennalta vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.
03 Project Selection & Evaluation
Yleensä sosiaalipalvelujen tarjoajat kohtaavat arviointivaiheessa seuraavia haasteita ja esteitä.
- Arviointia koskevien tietojen tai koulutustilaisuuksien puute
- Arviointitaulukossa käytetty epäselvä kieli
- Arvioinnin tulosten viivästyminen
- Hakulomakkeen osioita ei voida yhdistää arviointikriteereihin, mikä tekee itsearvioinnin mahdottomaksi.
- Pisteytys ei heijasta kyseisen puhelun tavoitteita ja painopisteitä.
- Arvioijien väärinkäsitykset tai epäpätevyys voidaan jäljittää arviointikertomuksesta.
- Viestinnän puute arviointivaiheissa
Työkalut kehitettiin yhteistyössä sosiaalipalvelujen tarjoajien ja hallintoviranomaisten kanssa 10.-12. toukokuuta 2023 järjestetyissä työpajoissa. Sidosryhmien antamat panokset ja niiden antama palaute olivat ratkaisevassa asemassa työkalujen muotoilussa.
Luettelo työkaluista:
- Varmista, että ehdotuspyynnön tavoitteet, painopisteet ja odotetut tulokset ovat ne, joihin arviointiruudukossa ja sen pisteytyksessä keskitytään.
- Varmista, että hakulomake on yhdenmukainen arviointiruudukon kanssa, eli jokainen arviointikriteeri voidaan yhdistää hakulomakkeen osiin.
- Pyysyntää koskevien vaatimusten ymmärtämisen helpottamiseksi on varmistettava, että arviointiruudussa käytetään myös maallikkokieltä, kuten muissakin ehdotuspyyntöä koskevien asiakirjojen osissa (tarvittaessa olisi esitettävä sanasto).
- Varmista, että arvioijat ovat testanneet ja arvioineet AF:n, arviointiruudukon ja sen pisteytyksen ehdotuspyyntöä suunniteltaessa.
- Varmista, että arvioijille annetaan koulutusta myös aihealueesta eikä vain arviointimenettelystä ja -menetelmistä.
- Varmista, että ehdotusten arvioinnista ja arviointikriteereistä järjestetään tiedotus- tai koulutustilaisuuksia, jotka on suunnattu erityisesti pienille tai vähemmän kokeneille organisaatioille.
- Varmistetaan selkeä ja ennakoitavissa oleva viestintä koko arviointiprosessin ajan, mieluiten integroituna sähköiseen hakujärjestelmään.
04 Project Quality & Communication
Laadunvarmistus on yksi EU:n rahoittamien hankkeiden keskeisistä näkökohdista, ja hallintoviranomaiset ovat vastuussa korkean laadun ylläpitämisestä jokaisessa rahoitetussa hankkeessa. Sosiaalipalveluhankkeista puuttuu kuitenkin usein laadunhallintaa ja -arviointia koskeva yhteinen kehys, ja tämä asettaa hallintoviranomaisille monia haasteita hankkeiden oikeudenmukaisessa seurannassa ja arvioinnissa laadun näkökulmasta. Laadunvarmistusprosessissa on tärkeää kerätä palautetta hankekoordinaattoreilta ja kumppaneilta. Palautteen tulisi kattaa sekä hankkeen edistyminen että yleinen dynamiikka yhteistyön sisällön ja laadun osalta. Se eroaa siis huomattavasti seurantaraporteista, joissa keskitytään mitattavaan edistymiseen suhteessa hankkeen soveltamiseen.
Luettelo työkaluista:
Tässä jaksossa esitellään kaksi keskeistä välinettä hankkeiden laadunhallintaan: laadunvarmistuksen hallinta- ja arviointikehys (QAME) ja jäljempänä esitelty tarkistuslista, jonka avulla voidaan määritellä mitattavissa olevat ja tulossuuntautuneet hankekriteerit.
05 Hankkeen talousarvio
Luettelo työkaluista:
06 Hankkeiden raportointi
Monet hakijat ja edunsaajat eivät uskalla antaa rehellistä palautetta hallinnoijille, koska he uskovat, että jos palaute on kielteistä, sillä voi olla kielteisiä vaikutuksia tuleviin hankehakemuksiin. Keräsimme yhteen yleisimmät ongelmat, joita sosiaalipalvelualalla oli hallintoviranomaisten kanssa tosielämässä, ja ehdotimme helposti toteutettavia ratkaisuja.
Tässä osassa tarjotaan hallintoviranomaisille käytännön työkaluja, joilla helpotetaan EU:n rahoittamien hankkeiden raportointivaihetta.
Luettelo työkaluista:
Hankeraportoinnin alakohtainen soveltaminen
Tähän osioon on koottu palautetta viideltä sosiaalipalvelualalta: Köyhäinhoidon ja köyhien perheiden palvelut, työelämään integroituminen, vammaiset, köyhyys ja asunnottomuus sekä ikääntyneet. Kerätyn palautteen perusteella ehdotetaan seuraavia parannuksia, joilla vastataan alakohtaisiin tarpeisiin.
- Tietoisuus raportoinnin haasteista: Toimeksiantajien olisi oltava tietoisia raportointiin liittyvistä haasteista, jotka liittyvät heidän toimialaansa, erityisesti silloin, kun he ovat tekemisissä haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien kanssa. Joissakin tapauksissa osallistujaluetteloiden tai seurantalomakkeiden hankkiminen voi edellyttää osallistujien leimaamista "heikossa asemassa oleviksi" tai "köyhiksi". Tämä voi kuitenkin olla arkaluonteinen asia, ja osallistujat saattavat olla haluttomia allekirjoittamaan tällaisia asiakirjoja. Kun työskennellään lasten kanssa, erityisesti epäsuotuisassa asemassa olevien yhteisöjen lasten kanssa, henkilötietojen käsittelystä tulee vieläkin arkaluontoisempaa. Vanhempien suostumus voi olla tarpeen kaikkien asiakirjojen, kuten läsnäolo- tai seurantalomakkeiden, allekirjoittamiseksi. Tilanteissa, joissa tukea tarjotaan ympäristöissä, joissa ei ole vanhempia (esim. kouluissa, lastenkerhoissa, sosiaalikeskuksissa), raportoinnista tulee haastavaa. Läsnäolojen raportointiin voi liittyä käytännön ongelmia, sillä perinteiset menetelmät, kuten valokuvat tai läsnäololistat, eivät välttämättä ole tarkoituksenmukaisia. Raportointiongelmat ympäristöissä, joissa ei ole vanhempia, voivat olla vaikeasti ratkaistavissa, eikä siinä esitetä selkeää ratkaisua siihen, miten lasten läsnäolosta raportoimiseen tällaisissa tapauksissa tulisi puuttua.
- Yksinkertaistaa raportointiprosessia: Varmistetaan raportoinnin yksinkertaisuus, avoimuus ja johdonmukaisuus poistamalla turhat kysymykset, yksinkertaistamalla työaikatauluja, laajentamalla hyväksyttyjä raportointivälineitä ja automatisoimalla taloudellisia seurantatoimia erityisesti ikääntyneiden, työttömien, vammaisten, köyhien perheiden ja lasten parissa toimivien organisaatioiden osalta, jotta rajalliset resurssit voidaan ottaa huomioon.
- Anna selkeää tietoa: Tämä sisältää tietoa siitä, miten lomakkeita täytetään, miten henkilöstön työaika kirjataan ja miten raportointi on tarkoitus tehdä. Tämä auttaisi organisaatioita keskittymään aloihin, joista voi mahdollisesti tulla ongelma.
- Tunnista yleiset virheet: Korosta ja korjaa toistuvat virheet raportoinnin tarkkuuden parantamiseksi.
- Sääntöjen johdonmukaisuus: Säilytä sääntöjen johdonmukaisuus tekemättä muutoksia käynnissä olevien prosessien aikana.
- Kestävyyden parantaminen: Raportointi olisi suunniteltava siten, että se kannustaa ja tukee laajempaa levittämistä pitkällä aikavälillä ohjelman päättymisen jälkeen. Tähän sisältyy pääasiassa hyvien käytäntöjen ja välineiden jakaminen ja käyttöönotto.
- Raportointi-indikaattoreiden parantaminen: Tiedonkeruumenetelmien monipuolistaminen ja työn laadun korostaminen pelkkien työtuntien sijaan.
- Logon kohtuullista käyttöä koskevat vaatimukset: Ota käyttöön järkevät ohjeet logon käytöstä asiakirjoissa.
- Otetaan huomioon erot: Ota huomioon kansallisten sääntöjen, kalenterivuosien ja hankejaksojen erot, kun kirjaat henkilöstön työaikaa ja taloudellista raportointia.
- Riskien lieventäminen: Sisällytä hankkeisiin riskinarviointi, jotta tiimit voivat puuttua ennakoivasti mahdollisiin ongelmiin.
07 Hankkeen seuranta ja kestävyys
Yleisesti ottaen sosiaalipalvelujen tarjoajat ja hallintoviranomaiset mainitsevat seuraavat tyypilliset haasteet ja esteet, jotka liittyvät hankkeiden kestävyyteen:
- Taloudellisten ja henkilöresurssien puute hankkeiden tulosten ylläpitämiseksi ja hankkeiden kestävyyttä/kestävyyttä koskevien sopimusvelvoitteiden noudattamiseksi, erityisesti voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa.
- Kestävyyssuunnitelman tai suunnitteluajattelun puute, jolla varmistetaan siirrettävyys, toistettavuus ja kestävyys erityisesti sosiaalisissa innovaatiohankkeissa.
- Hankkeiden tulosten kestävyyttä koskevat sopimusvelvoitteet ovat liian tiukkoja, mikä on esteenä ehdotusten jättämiselle.
- Hankkeen toiminnan jatkaminen hankkeen päättymisen jälkeen ei useimmissa tapauksissa onnistu ilman lisärahoitusta.
- EU:n rahoituslogiikka rajoittaa usein rahoituksen saantia muista EU:n ohjelmista hanketoiminnan jatkamiseksi tai kestävyyden varmistamiseksi.
- Vaikka EU:n rahoituksen on tarkoitus antaa sysäys tietyille toimille, uudistuksille ja innovaatioille, minkä jälkeen kansallisen rahoituksen on tarkoitus siirtyä niiden tilalle, poliittisen tahdon puute kansalliselle rahoitukselle tai kansallisten resurssien rajallisuus vaikeuttavat rahoituksen saamista hankkeiden seurantajaksolle.
- Hallintoviranomaisilta puuttuu tukea ja ohjausta kestävyyden osalta, ja kestävyyskauden seuranta on joissakin ohjelmissa mielivaltaista.
- Viestintää, tiedotusta ja koulutusta EU:n varojen mahdollisuuksista ja ominaispiirteistä niiden käytön helpottamiseksi ei ole käsitelty.
- Joidenkin ehdotuspyyntöjen hankkeiden toteuttamisaika on liian lyhyt, jotta konkreettisempia tuloksia tai pitkäaikaisempia vaikutuksia voitaisiin saada aikaan ja mitata.
- Jatkuvuuden puute ehdotuspyyntöjen suunnittelussa ja synergian rakentamisen puute ohjelmien/pyyntöjen välillä.
Sosiaalipalveluhankkeiden kohdalla kestävyyden puute on erityisen ongelmallista, koska se voi johtaa palvelun ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tukemisen keskeytymiseen.
Tässä osiossa on kokoelma välineitä, joiden tarkoituksena on helpottaa sosiaalipalveluja tukevien ESR+- ja EAKR-ohjelmien hankkeiden kestävyyttä.
Luettelo työkaluista:
Tutustu Facilitation Toolkit -asiakirjaan täällä
Työkalupakki
Ohjaus
HELPDESK-tuki
Euroopan unionin osarahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajan (kirjoittajien) omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä ja mielipiteitä. Euroopan unioni tai tuen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.
HELPDESK-tuki