Malta

Tukikeskus

HELPDESK - EU:N VAROJA KOSKEVA SOSIAALIPALVELUJEN NEUVONTAPALVELU

1. Taustaa: ESR+ ja hallintoviranomainen

Vuosien 2021-2027 ESR+-ohjelmassa Malta pyrkii jatkamaan aiempien ohjelmakausien aikana myönnetyn tuen kehittämistä ja ottamaan huomioon COVID-19-pandemian aiheuttamat haasteet. Viimeksi mainittu on vaikuttanut työmarkkinoiden vakauteen ja palvelujen tarjontaan eri aloilla, kuten terveydenhuollossa ja koulutuksessa, ja se on myös altistanut haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, kuten köyhyysriskissä olevia ihmisiä, lisääntyneille sosioekonomisille riskeille. Tässä yhteydessä ESR+-ohjelman investoinneilla pyritään vahvistamaan valmiuksia kaikilla ESR+-asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla eli työllisyys-, koulutus-, terveys- ja sosiaalialoilla, jotta palveluja voitaisiin parantaa ja mukauttaa uusiin ja esiin tuleviin tarpeisiin. Malta panee ESR+:n täytäntöön yhden kansallisen ohjelman kautta.

Malta aikoo käyttää ESR+-varojaan suoraan haavoittuvassa asemassa olevien, epäedullisessa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ryhmien, erityisesti lasten, köyhyys-, syrjäytymis- ja aineellisen puutteen uhan alla olevien henkilöiden, vammaisten sekä nuorten ja ulkomaalaisten tarpeisiin osallisuuden ja kotoutumisen edistämiseksi. Ohjelmalla parannetaan ja nykyaikaistetaan myös koulutustarjontaa ja lisätään sen saavutettavuutta, tehostetaan toimia vahvan ja vakaan työllisyystason säilyttämiseksi sekä edistetään uusia työllistymismahdollisuuksia erityisesti sukupuolten palkkaerojen kaventamiseksi.

The Suunnittelun ja painopisteiden koordinointiosasto (PPCD) on Maltan Euroopan investointi- ja rakennerahastojen hallintoviranomainen. PPCD:tä ei pidä sekoittaa rahasto- ja ohjelmaosastoon (Funds and Programmes Division, FPD), joka on hallintorakenne, joka on perustettu hoitamaan EU:n rahastojen hallinnointia (lukuun ottamatta rakennerahastoja ja rakennerahastoja). rahastoista ja koheesiorahastosta) ja muista Maltalle myönnetyistä varoista.

PPCD on PPCD:n osasto, joka kuuluu Euroopan rahastojen parlamentaarinen sihteeristö (MEFL). Parlamentaarinen EU-rahastojen sihteeristö (MEFL) toimii Euroopan parlamentin alaisuudessa. Talousministeriö, Euroopan rahastot ja maa- ja metsätalousministeriö. Osana hallintoviranomaisen tehtäväänsä PPCD varmistaa myös mahdollisimman suuren avoimuuden ja tiedotuksen rahastoista järjestämällä koulutustilaisuuksia, tiedotustoimia ja viestimällä tiedotusvälineille, mahdollisille rahoituksen hakijoille ja suurelle yleisölle.

Parlamentaarisen sihteeristön yhteydessä on myös Toimenpiteiden ja tuen yksikkö jonka tehtävänä on varmistaa EU:n rahoittamien, yrityksille suunnattujen tukitoimenpiteiden tehokas hallinnointi ja täytäntöönpano tehokkaan yhteydenpidon avulla sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin. Osaston tehtävänä on varmistaa EU:n rahoittamien, yrityksiä (pk-yrityksiä) tukevien toimenpiteiden strateginen johtaminen, hallinnointi ja täytäntöönpano hoitamalla Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien toimenpiteiden välittävän elimen tehtäviä ja toimimalla kansallisena yhteyspisteenä rakennerahastoista rahoitettavien tukitoimenpiteiden täytäntöönpanossa.

EU:n rahoitusta koskevan viestintävajeen korjaamiseksi Servizzi Ewropej f'Malta - Palvelut Maltalla (SEM) perustettiin tarjoamaan EU:n politiikkoja ja strategioita koskevaa tiedotustoimintaa ja avustamaan EU:n rahoittamien hankkeiden hakemisessa ja toteuttamisessa. Viraston nimi kuvastaa sen tehtävää ja toimintoja, nimittäin toimia "porttina" EU:hun liittyviin palveluihin Maltalla ja Gozolla, mikä helpottaa kansalaisten mahdollisuuksia hyötyä EU-jäsenyyden eduista.

2. KUMPPANUUSSOPIMUS: 2021-2027

2.1 Yhteenveto PA:n prioriteeteista

Malta saa vuosina 2021-2027 817 miljoonaa euroa koheesiopolitiikan rahoitusta, jolla tuetaan Maltan talouden kestävää kehitystä, kuten koheesiorahastosta tehdyssä sopimuksessa Kumppanuussopimus hyväksytty komission kanssa. Koheesiopoliittiset investoinnit edistävät edelleen maan erojen poistamista ja tekevät Maltan taloudesta innovatiivisemman ja kilpailukykyisemmän. EU:n varoilla tuetaan maan vihreää siirtymää ja energiavarmuutta sekä digitaalista muutosta. Niillä parannetaan ihmisten taitoja, työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta.

Maltan kumppanuussopimuksessa määritellään ESR+:n, EAKR:n, koheesiorahaston, yhteisen strategiarahaston ja EMKR:n toimintalinjoja koskevat valinnat ja esitetään, miten näillä valinnoilla edistetään maan sosioekonomisten tavoitteiden saavuttamista (jotka on esitetty jäljempänä) seuraavilla toimintalinjojen tavoitealueilla:

Tavoite 1: Kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivista ja älykästä talouden muutosta ja alueellisia tieto- ja viestintätekniikan yhteyksiä.
Tavoite 2: Ympäristöystävällisempi ja vähähiilisempi siirtyminen kohti nollahiilitaloutta ja kestävää Eurooppaa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiataloutta, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, riskien ehkäisyä ja hallintaa sekä kestävää kaupunkiliikennettä.
Tavoite 3: Yhteenkuuluvampi Eurooppa liikkuvuutta parantamalla
Tavoite 4: Sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa - Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano.
Tavoite 5: Eurooppa lähemmäs kansalaisia edistämällä kaikentyyppisten alueiden ja paikallisten aloitteiden kestävää ja yhdennettyä kehitystä.
Tavoite 6: Annetaan alueille ja ihmisille mahdollisuus käsitellä sosiaalisia, työllisyys-, talous- ja ympäristövaikutuksia, joita aiheutuu siirtymisestä kohti unionin vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteita ja unionin ilmastoneutraalia taloutta vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen pohjalta.

Vuonna 2020 järjestettiin kuulemisia siitä, miten EU:n varoilla 2021-2027 voidaan edistää Maltan tarpeita, ja siihen liittyen pidettiin useita aihekohtaisia ja alueellisia komiteakokouksia. Keskeisiin sidosryhmiin kuuluivat muun muassa hallituksen yksiköt, kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia edustavat asiaankuuluvat elimet sekä ympäristökumppanit. ESIR-ohjelmista järjestettiin kuuleminen Maltan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen neuvoston kanssa, minkä lisäksi ohjelmia varten käynnistettiin useita laajoja julkisia kuulemisia vuonna 2021.

2.2 Kokonaisbudjetti rahastoittain ja aihealueittain

Koheesio Avoin data-alusta

2.3 Yhteenveto investointisuunnitelmista

Vihreä siirtymä, energiavarmuus ja kilpailukyky

417 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Koheesiorahasto edistää pienten ja keskisuurten yritysten innovatiivisuutta, digitaalisuutta ja kilpailukykyä sekä älykkäämpää ja vähähiilistä taloutta.

Merkittävä osa varoista investoidaan energiatehokkuuden ja energian varastointikapasiteetin varmistamiseen maassa, kun Italiaan rakennetaan toinen sähköyhteys, joka toteutetaan meren alla kulkevan suurjännitekaapelin muodossa. Tämä lisää sähkön toimitusvarmuutta ja -turvallisuutta ja auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

Lisäksi 23,3 miljoonaa euroa Just Transition Fund (JTF) on investoi sähköenergian toimituksiin, jotka auttavat Grand Harbourin ja Maltan hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Freeport.

Osallistavat työmarkkinat, koulutus ja terveydenhuolto

Nuorten ja naisten työllistymismahdollisuudet paranevat 124,4 miljoonan euron tuen ansiosta. Euroopan sosiaalirahasto Plus (ESR+). Rahastosta tuetaan myös innovatiivisia opetusmenetelmiä ja oppimisvälineitä, haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten lasten, osallistavaa koulutusta sekä vihreää ja digitaalista siirtymävaihetta koskevaa koulutusta.

Lisäksi Malta tukee muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten vammaisten, aktiivista osallisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä. Vähävaraisimmille tarjotaan myös ruoka-apua. Lisäksi Malta investoi terveydenhuoltojärjestelmiinsä tarjoamalla koulutusta terveydenhuollon, sosiaaliturvan ja hoidon työntekijöille, järjestämällä terveellisiä elämäntapoja ja hyvinvointia koskevia tiedotuskampanjoita ja investoimalla terveystutkimukseen.

Kestävä kalastus

21,8 miljoonaa euroa Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMFAF) edistää kestävän sinisen talouden kasvua, parantaa kalastusalan kestävyyttä ja helpottaa alan vihreää siirtymää palauttamalla ja säilyttämällä vesien biologisia luonnonvaroja ja edistämällä kestävää vesiviljelyä.

3. MALTAN PAINOPISTEET

3.1 Maltan kehityshaasteet ja -mahdollisuudet

Malta on yksi EU:n tiheimmin asutuista jäsenvaltioista. Väestötiheys kasvaa jatkuvasti, koska Maltalle asettuu yhä enemmän taloudellisista syistä muuttavia maahanmuuttajia. Lisäksi Maltalle vuodesta 2014 lähtien suuntautuneen matkailun voimakas kasvu on toinen merkittävä tekijä, joka vaikuttaa maan talouteen ja lisää paineita sen ympäristöön, infrastruktuuriin ja palveluihin. Maltan väestö ikääntyy, mutta toisaalta lasten ja nuorten määrä on vähentynyt, sillä Maltan hedelmällisyysluvut ovat Euroopan alhaisimpia.

Maailmanlaajuisten suuntausten mukaisesti COVID-19-pandemia on aiheuttanut merkittävän takaiskun maahan suuntautuvalle matkailulle. Pandemia on vaikuttanut ennennäkemättömällä tavalla Maltan talouteen ja julkiseen talouteen. Tämä vaati hallituksen toimia talouden tukemiseksi ja sen varmistamiseksi, että kriisi ei aiheuta pitkäaikaista vahinkoa maan rahoituksen kestävyydelle. Hallituksen pandemian torjumiseksi toteuttamat toimenpiteet ja työmarkkinoiden joustavuus varmistivat, että korkea työllisyystaso säilyi.

3.2 Sosioekonomiset tarpeet

Työmarkkinat

Maltan työmarkkinoiden suorituskyky on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja työllisyysasteet ovat nousseet ja työttömyysasteet ovat alhaiset. Sukupuolen ja tietynlaisen taloudellisen toiminnan välinen yhteys on edelleen ilmeinen. Miesten työllisyysaste on hallitseva useimmissa talouden aloilla, ja miehiä on paljon teollisuudessa ja rakentamisessa. Naisten työllisyys on korkeampi rahoitus- ja vakuutusalalla, koulutuksessa sekä terveys- ja sosiaalialalla. Työllisyys Gozolla kasvoi vuosina 2009-2019; suurin osa työntekijöistä työskentelee markkinapalveluissa. Vastaavasti työnhakijoiden määrä väheni viime vuosina. Valtiovarain- ja työministeriön laatimien viimeisimpien talousennusteiden mukaan Maltan talouden odotetaan jatkavan myönteistä kehitystä ja kasvua.

Työllisyysaste ja sukupuoli

Vuonna 2019 Maltalla oli suurin sukupuolten välinen työllisyysero EU-27:ssä. Itse asiassa vuonna 2019 miesten työllisyys oli 7,5% korkeampi kuin EU-27:n keskiarvo, kun taas naisten työllisyys oli 1,5% pienempi. Hallituksen ilmainen lastenhoitojärjestelmä, joka tarjoaa ilmaisia lastenhoitopalveluja vanhemmille/huoltajille, jotka ovat joko ansiotyössä tai jatkavat vielä koulutusta, sekä muut "työn tekeminen kannattavaksi" -aloitteet ovat vaikuttaneet merkittävästi naisten työllisyysasteen nousuun. Vaikka sukupuolten välinen palkkaero on suurin yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä, se on edelleen huomattavan suuri muissa ikäryhmissä. Itsenäisen ammatinharjoittamisen osalta naisten osuus on edelleen suhteellisen alhainen. Sen vuoksi itsenäisen ammatinharjoittamisen edistämiseksi ja naispuolisten työssäkäyvien määrän kasvun ylläpitämiseksi on vielä paljon tehtävää.

Nuorten työllisyys ja ikääntyneiden osallistuminen työmarkkinoille

Maltalla on tapahtunut huomattavaa parannusta nuorten osalta, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa. Tässä suhteessa vuonna 2016 käynnistetty nuorisotakuujärjestelmä on osaltaan parantanut nuorten työllisyysastetta tarjoamalla laadukkaita koulutus-, harjoittelu- tai työllistymismahdollisuuksia. Maltan ponnisteluja nuorisotyöllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi on kuitenkin jatkettava parhaillaan kehitteillä olevan uuden nuorisotyöllisyyspolitiikan mukaisesti.

Vuonna 2014 käynnistetty ikääntyneiden työntekijöiden järjestelmä on suunnattu työnantajille, jotka rekrytoivat 45-65-vuotiaita työntekijöitä, jotka ovat ilmoittautuneet työelämään. Vaikka 55-64-vuotiaiden ikäryhmän aktiivisuusaste on noussut sen jälkeen, paikallinen keskiarvo on edelleen huomattavasti alhaisempi kuin EU-27:n keskiarvo. Tältä osin on edelleen tärkeää ylläpitää ja nostaa eri kohderyhmien, erityisesti naisten ja ikääntyneiden, työllisyysastetta.

3.3 Sosiaalinen yhteenkuuluvuus, köyhyys ja aineellinen puute

Malta on toteuttanut useita toimia, joilla se pyrkii saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteensa nostaa 6 500 ihmistä pois köyhyydestä. Tällaisia toimia ovat muun muassa lisäinvestoinnit koulutukseen, joka on sosiaalisen liikkuvuuden avaintekijä, tuloverovapaus pienituloisille, työssäkäyntiavustukset ja ilmaiset lastenhoitopalvelut. Vuonna 2016 hallitus käynnisti toimenpiteen, jonka mukaan työnantajien, jotka työllistävät yli 20 henkilöä, on otettava palvelukseensa vammaisia henkilöitä, joiden osuus koko työvoimasta on vähintään 2%. Tämä toimenpide on osaltaan vaikuttanut siihen, että etuuksia rekisteröivien vammaisten henkilöiden määrä on vähentynyt. Vuoteen 2019 mennessä köyhyys- ja syrjäytymisriskiaste, joka on yksi moniulotteisen köyhyyden kriteereistä kohti kestävää kehitystä, oli laskenut.

Maltan työttömien köyhyys- ja syrjäytymisriski on kuitenkin suuri. Ikä- ja sukupuolierot vaikuttavat köyhyyden ja aineellisen puutteen määrään. Eri ikäluokissa naiset ovat alttiimpia köyhyys- ja syrjäytymisriskille, ja alhaisimmat luvut ovat alle 16-vuotiailla ja korkeimmat yli 55-vuotiailla. Nämä suuntaukset ovat kuitenkin havaittavissa molemmissa sukupuolissa. Tämä viittaa yhteyteen työhön ja työllisyyteen liittyvien muuttujien, kuten työvoimaan kuulumisen ja työikäisyyden kanssa. Lisäksi matalan koulutustason väestö on alttiimpi köyhyydelle ja sosiaaliselle syrjäytymiselle. Vuonna 2019 köyhyys- ja syrjäytymisriski oli korkein aikuisilla, joiden koulutustaso oli alhaisempi, ja naisilla riski oli suurempi (31,9%) kuin miehillä (24,5%). Lisäksi mitä korkeampi on vanhempien koulutustaso, sitä pienempi on todennäköisyys, että lapsi joutuu köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. Koulutussektorin kehittäminen edelleen on välttämätön investointi osallisuuden ja sosiaalisen integraation lisäämiseksi.

Niiden vammaisten (16 vuotta täyttäneiden) henkilöiden osuus, joilla on vaikeuksia selviytyä asumismaksuistaan, oli Maltalla 4,0%, kun taas vammaisten henkilöiden osuus oli 3,3%. Mitä tulee köyhyyden vaihteluihin eri alueiden välillä, eteläisessä satamassa, Gozolla ja Cominolla menotaso oli vuonna 2015 alle kansallisen keskiarvorajan. Tältä osin haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien erityistarpeiden huomioon ottaminen on edelleen tarpeen, jotta Malta voisi siirtyä kohti osallistavampaa yhteiskuntaa.

Vakavan aineellisen puutteen osalta, joka on yksi kestävän kehityksen moniulotteisen köyhyyden kriteereistä, Maltan osuus oli alhaisempi kuin EU-27:n keskiarvo. Lisäksi Maltan naisilla oli korkeampi puuteaste kuin miehillä. Vuonna 2019 5,9% väestöstä ei ollut varaa jokapäiväiseen proteiini- tai vihannesateriaan. Ruokapulalla on vakavia ja laajoja vaikutuksia kaikissa ikäryhmissä. Niitä ovat muun muassa seuraavat: lääketieteelliset, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat, jotka saattavat estää koulutussuorituksia sekä sellaisen työpaikan saamista ja säilyttämistä, joka vähentää riippuvuutta sosiaaliturvajärjestelmistä ja mahdollistaa paremman elämänlaadun. Sen vuoksi tarvitaan lisäaloitteita, joilla varmistetaan aineellisesta puutteesta kärsivien henkilöiden kestävä integroituminen yhteiskuntaan sekä perustoimeentulo ja hyvinvointi.

Ulkomaalaisten osuus Maltan asukkaista on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2018 Maltan ja Gozon työllisten ulkomaalaisten määrä oli 67 596 henkilöä, joista lähes 53% oli EU:n jäsenvaltioista, 46% kolmansien maiden kansalaisia ja 1% EFTA-maista. Vaikka Maltan kolmansien maiden kansalaisten palkat, tulot ja elinolot, mukaan lukien käytettävissä olevat tulot, koulutus- ja työllistymismahdollisuudet sekä asumisolot, ovat edullisemmat kuin muissa EU:n jäsenvaltioissa, rakennus- ja matkailualan kaltaisilla aloilla työskenteleviin liittyy suhteellista köyhyyttä. Sen vuoksi tarvitaan lisäaloitteita, joilla varmistetaan aineellisesta puutteesta kärsivien henkilöiden kestävä integroituminen yhteiskuntaan sekä perustoimeentulo ja hyvinvointi.

3.4 Koulutus

Maltan väestönkasvun odotetaan jatkuvan seuraavalla vuosikymmenellä, mikä lisää tarvetta lisätä digitalisoitua ja työmarkkinoiden kannalta relevanttia koulutustarjontaa Maltan talouden ylläpitämiseksi sekä koulutuksen ja elinikäisen oppimisen kulttuurin edistämiseksi. Vuonna 2019 koulunkäynnin keskeyttämisaste oli Maltalla edelleen jäljessä EU-27:stä. Useita toimia on käynnistetty, muun muassa ammatillisten ja soveltavien aineiden valtavirtaistaminen alemman keskiasteen koulujärjestelmässä, jota kutsutaan "My Journey" -uudistukseksi ja jolla pyritään vähentämään koulunkäynnin keskeyttämisastetta erilaisilla pedagogisilla menetelmillä oppivelvollisuuskoulussa. Samanaikaisesti uusien tarkistettujen opetussuunnitelmien käyttöönotto on myös edistänyt myönteistä kehitystä tällä alalla. Alkuopetuksen sitoutumista lisättiin entisestään ottamalla käyttöön digitaalitekniikkaa ja sähköisiä sisältöjä. Lisäksi tuettiin kohdennettua lähestymistapaa, joka kohdistuu heikosti luku- ja kirjoitustaitoisiin perusasteen oppilaisiin, kouluaikana järjestettävillä luokan ulkopuolisilla oppitunneilla. Lisätuki nuorille, jotta he saisivat tarvittavat taidot työmarkkinoille pääsemiseksi ja siellä liikkumiseksi sekä jatkokoulutuksen jatkamiseksi, on kuitenkin edelleen elintärkeää.

Laadukkaiden ja tunnustettujen ammatillisen koulutuksen ohjelmien tarjoaminen Maltalla on muuttanut koulutusympäristöä dramaattisesti ja tarjonnut nuorille vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. Myös korkea-asteen koulutuksen taso on parantunut huomattavasti viime vuosina. Osallistumista opintosuoritusten liikkuvuusohjelmiin on tältä osin parannettava edelleen, ja saavutetusta edistyksestä huolimatta tarvitaan lisää ponnisteluja, jotta voidaan parantaa korkea-asteen koulutuksen saatavuutta ja laatua. Vammaisten henkilöiden osalta Maltalla on rajoitetusti erityisiä koulutustukiohjelmia sen jälkeen, kun oppivelvollisuusikä on ylittynyt. Aikuiskoulutus Maltassa aikuiskoulutus ja koulutukseen osallistuminen lisääntyivät, mutta toisaalta vuonna 2019 Maltassa oli toiseksi eniten aikuisia, joilla oli alempi keskiasteen koulutus. Tämän vuoksi tuki matalasti koulutettujen aikuisten taitojen parantamiseksi on edelleen tärkeää, kuten myös Maltan maaraportissa (2020) todetaan.

Vaikka työvoima on viime vuosina kasvanut, on erittäin tärkeää varmistaa, että työnantajat voivat kouluttaa ja pitää ammattitaitoisia työntekijöitä. Lisäksi tutkijoiden ja sellaisen inhimillisen pääoman lisääntyminen, joka kykenee käynnistämään ja johtamaan tutkimusaloitteita, riippuu koulutusjärjestelmästä, joka edistää luovuuden, kriittisen ajattelun, tuottavuuden ja ongelmanratkaisun monialaisia taitoja. Siksi on tärkeää parantaa oppimismatkaa opiskelijakeskeisemmän pedagogiikan avulla, jotta voidaan tarjota laadukasta koulutusta ja puuttua työmarkkinoiden osaamisvajeisiin.

Euroopan vihreän sopimuksen odotetaan vaikuttavan myös työmarkkinoihin ja tarvittavaan osaamiseen. Eurostat raportoi, että "ympäristötuotteiden ja -palveluiden alan työllisyys" on Maltalla rajallinen, mutta se osoittaa myös, että tällä alalla on tapahtunut prosentuaalista kasvua vuosina 2014-2016. Oikeat taidot ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan siirtyä vähähiiliseen talouteen, ja painopisteenä on nykyisten taitojen parantaminen ja uusien vihreiden taitojen tarjoamiseen tähtäävä koulutus. Kasvava vähähiilinen talous voi kukoistaa vain, jos työntekijöillä on oikeat taidot vastata alan tuleviin vaatimuksiin.

3.5 Strategia ja täydentävyys

ESR+-ohjelmasta tuettavilla investoinneilla pyritään erityisesti edistämään osallistavaa sosiaalista ympäristöä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti, luomaan terveelle työvoimalle suotuisa ympäristö ja ylläpitämään laadukkaan koulutustarjonnan uutta sukupolvea samalla kun puututaan nykyisen vähän koulutetun aikuisväestön kohtaamiin haasteisiin. ESR+-ohjelmalla pyritään myös puuttumaan Maltan ja Gozon välisiin alueellisiin eroihin. Edellisten ohjelmakausien perusteella hallitus on edelleen sitoutunut varaamaan Gozolle vähintään 10% ESR+-ohjelmasta. Nämä aloitteet täydentävät erityisesti Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tuettavia horisontaalisia ja kohdennettuja investointeja Gozoon.

ESR+-toimenpiteet toimivat pääasiallisena rahastona, joka tarjoaa koulutusta ja osallisuutta edistäviä toimenpiteitä. ESR+-toimenpiteet täydentävät näin ollen EAKR:n toimia, jotka liittyvät pääasiassa innovatiiviseen ja älykkääseen ulottuvuuteen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen, sekä elvytys- ja sopeutumissuunnitelman investointeja, kun on kyse työpaikkojen ja kasvun mahdollistavan infrastruktuurin ja taitojen yhdistelmän tarjoamisesta, koulutuksen, terveys- ja sosiaalipalvelujen, T&K-toiminnan ja yrittäjyyden saatavuudesta ja parantamisesta, digitaalisesta siirtymästä sekä osallisuutta edistävistä toimista. Lisäksi sillä täydennetään EAKR:n ja koheesiorahaston vihreämmän ja vähähiilisen ulottuvuuden, oikeudenmukaisen siirtymäkauden rahaston (JTF) ja RRP-investointien toimia tarjoamalla koulutusta, uudelleenkoulutusmahdollisuuksia ja pedagogiikkaa kohti vihreää taloutta. ESR+-varoilla täydennetään myös rajat ylittäviä ja valtioiden välisiä ohjelmia vihreään ja digitaaliseen yhteistyöhön sekä sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvillä aloilla.

Lisäksi ESR+-toimilla täydennetään turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston toimia: muuttoliikerahaston toimet kohdistuvat maahanmuuttajien ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen vastaanottovaiheessa, kun taas ESR+-ohjelmassa keskitytään useiden haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien, myös kolmansien maiden kansalaisten, pidemmän aikavälin kotouttamiseen ja osallisuuden edistämiseen. Näiden kahden rahoitusvälineen toimien rajaamisella varmistetaan, että EU:n varat maksimoidaan jatkossakin tällä alalla.

ESR+:n tukitoimilla pyritään myös täydentämään Maltan painopisteitä yhteisen maatalouspolitiikan strategisen suunnitelman (YMP) ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKR) ohjelmien osalta. Täydentäviä toimia suunnitellaan kalastuksen, vesiviljelyn, maatalouden ja maaseudun kehittämisen tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseksi. Lisäksi hallitus pyrkii maksimoimaan mahdolliset synergiaedut muiden aloitteiden, kuten ERASMUS+-aloitteen kanssa liikkuvuuden osalta ja Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) kanssa sellaisten odottamattomien rakenneuudistustapahtumien osalta, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi työllisyyteen. Vaikka teknisen tuen välineestä (TSI) haetaan tukea pääasiallisena lähteenä uudistusten tukemiseen ja valmiuksien kehittämiseen, myös ESR+:n kanssa on tarkoitus täydentää TSI-hankkeista mahdollisesti aiheutuvien toimenpiteiden täytäntöönpanoa.

HELPDESK-tuki

Euroopan unionin osarahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajan (kirjoittajien) omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä ja mielipiteitä. Euroopan unioni tai tuen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.

Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajan (kirjoittajien) omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä ja mielipiteitä. Euroopan unioni tai tuen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.