HELPDESK Logo

Tukikeskus

HELPDESK - EU:N VAROJA KOSKEVA SOSIAALIPALVELUJEN NEUVONTAPALVELU

Belgia

EU:N VARAT KANSALLISELLA TASOLLA

YLEISKATSAUS EU:N RAHASTOJEN RAKENTEESEEN JA TOIMINTAAN BELGIASSA

Koheesiorahastojen kumppanuussopimus Belgiassa

Belgiassa koheesiopolitiikassa on kyse yksinomaan toimivallasta ja sen jakamisesta seuraavien tahojen kesken: Euroopan parlamentti, Euroopan parlamentti ja komissio. Yhteisöt ja alueetlukuun ottamatta Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) elintarvikeavun toimintaohjelmaa.

Liittovaltiot ovat todellakin itsenäisiä talouskehityksen, työllisyyspolitiikan, koulutuksen ja innovoinnin alalla. Tältä osin ne kehittävät strategiansa toisistaan riippumatta, ja vaikka eri liittovaltioiden välillä käydäänkin jonkin verran neuvotteluja (kokouksia, vaihtoja, neuvotteluja), Belgiassa ei ole vakiintunutta koordinointimekanismia koheesiopolitiikan alalla.

Ohjelmakaudella 2021-2027 kokousten järjestäminen ja koordinointi annettiin FSE-Flanderin hallintoviranomaisen tehtäväksi ja sen jälkeen EAKR:n Brysselin pääkaupunkiseudun tehtäväksi kumppanuussopimuksen laatiminen. Osallistuvien hallintoviranomaisten edustajat laativat kukin oman osuutensa sopimuksessa Flanderin hallintoviranomaisen tarjoaman yhteisen foorumin kautta. Flanderin hallintoviranomainen ja sen jälkeen Brysselin pääkaupunkiseudun EAKR:n hallintoviranomainen laativat lopullisen luonnoksen.

Belgian kumppanuussopimus (pdf), joka on allekirjoitettu ja laadittu yhteistyössä Euroopan komission kanssa, on eri alueiden, yhteisöjen ja liittovaltion välisten neuvottelujen ja yhteistyön tulos.

Tämä maksusitoumusmääräraha on strateginen asiakirja Euroopan unionin (EU) monivuotisen rahoituskehyksen koheesiopolitiikan rahastojen investointien ohjelmasuunnittelua varten. Siinä määritellään kunkin asianomaisen jäsenvaltion määrittelemä investointistrategia ja painopisteet, ja siinä esitetään luettelo kansallisista ja alueellisista ohjelmista, jotka on tarkoitus toteuttaa paikan päällä, sekä ohjeellinen vuotuinen rahoitustuki kullekin ohjelmalle.

ESR:n ja EAKR:n rahastojen rakenne Belgiassa - ohjelmat ja hallintoviranomaiset

Belgiassa Euroopan sosiaalirahasto Plus (ESR+) ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) kuuluvat erillisiin toimenpideohjelmiin, ja niitä hallinnoivat erilliset hallintoviranomaiset.

ESR+:n tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita selviytymään koronavirus-pandemian aiheuttamasta kriisistä. ESR+ on suunnattu pääasiassa työllisyyteen ja osallisuuteen liittyviin tarpeisiin, erityisesti työmarkkinoilta kauimpana olevien ihmisten tavoittamiseen. Sen tavoitteena on saavuttaa korkea työllisyysaste, oikeudenmukainen sosiaaliturva ja ammattitaitoinen työvoima, joka on valmis siirtymään vihreään ja digitaaliseen talouteen.

EAKR:n tavoitteena on tukea EU:n alueiden taloudellista kehitystä vähentämällä taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja. EAKR:n hallintoviranomaiset Belgiassa ovat:

 

Lisäksi sivusto Eurooppa Belgiassa on Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteinen belgialainen portaali, johon on koottu kaikki toimenpideohjelmat Belgian hallintoviranomaisten mukaan.

EU:N VARAT RANSKANKIELISESSÄ BELGIASSA

Agence FSE

Johdanto

Riippuen Vallonian ja Brysselin federaation ministeriöstä, FSE-virasto on ranskankielisen Belgian hallintoviranomainen, joka kattaa Vallonian alueen, Vallonian ja Brysselin federaation sekä Ranskan yhteisön komission. Se hallinnoi Vallonian hallituksen pääministerin alaisuudessa ESR+-rahastoa, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa (AMIF) ja työntekijöille tarkoitettua Euroopan globalisaatiorahastoa (FIVE) ranskankieliselle osalle maata..

Yksinkertaistaakseen ESR+:n täytäntöönpanoa Euroopan komissio yhdisti Euroopan sosiaalirahaston (ESR), nuorisotyöllisyysaloitteen (YEI), vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman (EaSI). Lisäksi Just Transition Fund (FTJ) luotiin koheesiorahastoista. Yhteisen teknologiayhteisön tavoitteena on auttaa alueita ja ihmisiä selviytymään ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen sosiaalisista, taloudellisista ja ympäristövaikutuksista.

Tärkeimmät ESR+:n yhteydessä tunnistetut haasteet ovat Covid-kriisin vaikutukset työllisyyteen, talouteen ja työmarkkinoihin, ammatillinen integroituminen ja pätevyystaso, koulutus ja integroituminen, köyhyys- ja syrjäytymisriski sekä ilmastomuutoksen haasteet.

Hallintokysymykset ja yksinkertaistamistoimenpiteet

Aikaisemman ohjelmatyön hallinto- ja valvontajärjestelmän arvioinnin perusteella voitiin suositella seuraavia yksinkertaistamistoimenpiteitä:

  • Tuensaajien tukeminen yksinkertaistettujen kustannusten (kertakorvaus ja yksikkökustannus) käytössä. ESR:n viraston haasteena on tiedottaa ja tukea heti hakemuksen jättämisen yhteydessä kiinteitä kustannuksia koskevan monialaisen soveltamisen ja tiettyjen järjestelmien erityisten yksikkökustannusten määrittelyn osalta.
  • Hankekokonaisuuksia koskeva käytäntö säilytetään, ja sen tavoitteena on luoda synergiaa hankkeiden välille antamalla tuensaajille mahdollisuus kehittää yhteisiä toimia, ehdottaa kursseja (joissa yhdistyvät tuki-, koulutus- ja osallisuustoimenpiteet) ja vastata uusiin tarpeisiin tai seurata aiemmin tuntemattomia kohderyhmiä.
  • Hankkeiden valinnasta vastaa julkisella hankintamenettelyllä valittu asiantuntijakomitea, joka arvioi hankkeiden asianmukaisuuden.

Ohjelman 2021-2027 kehittäminen - kumppanuusperiaate

Kumppanuusneuvottelu, joka perustuu useisiin arviointeihin ja edellisen ohjelman osallistujille suunnattuun kyselyyn, osoittaa:

  • ESR:n panos julkisten politiikkojen lisäksi työllisyyden ja osallisuuden tarpeisiin vastaamisessa, erityisesti kun pyritään tavoittamaan kaukaisimmat kohderyhmät, joille "kiinnittyminen" on edelleen ongelma. Toimintasuunnitelmat ovat olleet innovoinnin ja kumppanuuksien toteuttamisen lähde.
  • Yksilöllisen tuen merkitys yleisölle sekä edunsaajien välisen kumppanuuden ja innovatiivisen työn tuoma lisäarvo, joka helpottaa eri alojen välistä hajauttamista ja tarjoaa mahdollisuuden vastata työmarkkinoiden tarpeisiin.
  • Digitalisaation ja digitaalisten kysymysten merkitys, kuten koulutuksen keskeyttämisen torjunta (koulupudokkuus, elinikäinen koulutus).

Seurantakomitea 2021-2027

Seurantakomitea vastaa toimenpideohjelman täytäntöönpanon seurannasta. Sen päätehtävänä on näin ollen tarkastella koko ohjelman aikana saavutettua edistystä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.

Belgian ranskankielisen alueen seurantakomitean tarkoituksesta, kokoonpanosta ja toiminnasta säädetään seuraavassa asiakirjassa sisäiset määräykset. Jälkimmäisessä täsmennetään erityisesti, että seurantakomitean jäsenet koostuvat erityisesti eurooppalaisten viranomaisten, hallitusten (Vallonia, FWB, COCOF) ja ESR:n viraston edustajista, sosioekonomisista kumppaneista ja välittävistä elimistä, mukaan lukien sosiaaliset kumppanit. täällä on luettelo ESR+:n seurantakomitean jäsenistä 2021-2027 ranskankielisen Belgian osalta.

Valintaprosessi ja valintaperusteet

Valintaprosessi ja valintaperusteet on määritelty seurantakomiteassa tässä oppaassa, joka sisältyy ehdotuspyyntöoppaaseen..

Tätä varten on perustettu asiantuntijakomitea, jossa on 15 jäsentä ja joka on jaettu kolmeen alakomiteaan, jotka käsittelevät EAKR:ää, vapaakauppaa ja solidaarisuusrahastoa sekä ESR+:a. Tämä komitea on myös perustettu. Näiden asiantuntijakomiteoiden työtä valvoo ja johtaa ulkopuolinen konsultti. Asiantuntijat ja konsultti nimetään julkisilla sopimuksilla. Asiantuntijakomitean sihteeristönä toimii ministeriön kanslia, ja ESR+-alakomiteaa varten sihteeristönä toimii ESR-virasto.

Ohjelman alussa järjestetään ensimmäinen ehdotuspyyntö, joka kattaa kaikki toimenpiteet. Vuosien 2026-2027 talousarvioista järjestetään uusi ehdotuspyyntö vuonna 2025 (jolloin on mahdollista yksilöidä uusia tarpeita) väliarviointi huomioon ottaen. Ensimmäisessä ehdotuspyynnössä valittuja hankesalkkuja pidetään ensisijaisina valinnassa, jollei uuden ehdotuspyynnön tukikelpoisuusehdoista muuta johdu.

Hankkeen valinnan vaiheet

Hankkeen valinnan kolme vaihetta ovat:

  1. Viranomaisten lausunto toteutettavuudesta - tekninen lausunto, vain toteutuskelpoiset hankkeet etenevät seuraavaan vaiheeseen.
  2. Asiantuntijakomitea antaa kullekin hankkeelle arvosanan, ja tämän arvioinnin jälkeen laaditaan kaikkien hankkeiden paremmuusjärjestys.
  3. Vallonian hallitukset, Vallonia-Brysselin liitto ja COCOF-kollegio muodostavat hallintoviranomaisen päätöksenteko- ja validointielimet, jotka hyväksyvät virallisesti hankkeiden valinnan useimmiten asiantuntijakomitean laatiman paremmuusjärjestyksen perusteella.

Koko valintamenettely ja sen kriteerit määritellään ja eritellään yksityiskohtaisesti Valintamenettelyn opas..

Temaattinen painopiste

ESR+-varoja osoitetaan 33% sosiaaliseen osallisuuteen, 14% nuorten työllisyyden tukemiseen ja 4% vähävaraisimpien tukemiseen.

EU:n koheesiopolitiikka on asettanut kaudelle 2021-2027 viisi strategista tavoitetta EAKR:lle, ESR+:lle ja koheesiorahastolle. ESR+:a koskevat erityistavoitteet jakautuvat neljään osa-alueeseenth strateginen tavoite "Sosiaalisempi Eurooppa", jolla pannaan täytäntöön sosiaalisten oikeuksien eurooppalainen pilari".

Nämä ESR+:n erityistavoitteet voidaan jakaa kolmeen pääteemaan:

  • työmarkkinat : Parannetaan erityisesti nuorten mahdollisuuksia päästä työelämään. Osaamistarpeiden ennakointi ja naisten työmarkkinoille osallistumisen edistäminen;
  • Koulutus ja ammatillinen koulutus: Koulutusjärjestelmien laadun ja tehokkuuden parantaminen. Edistetään osallistavaa ja laadukasta koulutusta. Edistetään elinikäistä oppimista;
  • Osallisuus ja köyhyys: kannustetaan aktiivista osallisuutta ja edistetään kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomista integroitumista. Edistetään köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset, sosiaalista integroitumista.

ESR+-ohjelman 2021-2027 painopisteet ja strategiset tavoitteet

PRIORITEETTI 1. PARANNETAAN TYÖLLISTYMISMAHDOLLISUUKSIA, VAHVISTETAAN OMIEN TYÖPAIKKOJEN/TOIMINNAN LUOMISTA JA EDISTETÄÄN ELINIKÄISTÄ OPPIMISTA.

KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ 4.1. Parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten työllistymismahdollisuuksia ja aktivointitoimenpiteitä, erityisesti nuorisotakuun toteuttamisen avulla, pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevien ryhmien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työllistymistä sekä edistetään itsenäistä ammatinharjoittamista ja osuus- ja yhteisötaloutta.

Toimenpide 1 - Tuetaan oman työpaikan luomista luomalla ja jatkamalla toimintaa koulutuksen ja/tai tuen avulla (ennen ja jälkeen työpaikan luomisen), joka on mukautettu erityisesti vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteisiin .

KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ 4.7. Edistetään elinikäistä oppimista, mukaan lukien joustavat täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuudet kaikille, ottaen huomioon yrittäjyys- ja digitaaliset taidot, ennakoimalla paremmin muutoksia ja uusia tarvelähtöisiä taitovaatimuksia työmarkkinoilla, helpottamalla ammatillisia siirtymiä ja edistämällä ammatillista liikkuvuutta.

Toimenpide 1 - Kehitetään yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä tukitarjontaa työmarkkinoiden tarpeiden ja siirtymävaiheiden suurimpien haasteiden mukaisesti muun muassa ammatillisen koulutuksen (myös työssäoppimisen), taitojen validoinnin ja hankitun kokemuksen kartuttamisen avulla.

Toimenpide 2 - Tuetaan elinikäistä ohjausta tarjoamalla kansalaisille "portti" milloin tahansa työelämään (koulutus, harjoittelu, työllisyys, luovuus) tarjoamalla työmarkkinoita, koulutusta ja opintoja koskevia tietoja ja ohjausvälineitä (mukaan lukien työllisyys- ja koulutuspalvelujen toimijoiden väliset integroidut toimet).

TOIMINTALINJA 2 - SOSIAALINEN INNOVOINTI

KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ 4.1. Parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten työllistymismahdollisuuksia ja aktivointitoimenpiteitä, erityisesti nuorisotakuun toteuttamisen avulla, pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevien ryhmien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työllistymistä sekä edistetään itsenäistä ammatinharjoittamista ja osuus- ja yhteisötaloutta.

Toimenpide 1 - Kehitetään innovatiivisia lähestymistapoja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan kokeiluluonteisen lähestymistavan avulla, joka on saanut innoituksensa pitkäaikaistyöttömien nollatilanne -ohjelmasta.

PRIORITEETTI 3 - NUORISOTAKUUN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ 4.1. Parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten työllistymismahdollisuuksia ja aktivointitoimenpiteitä, erityisesti nuorisotakuun toteuttamisen avulla, pitkäaikaistyöttömien ja työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevien ryhmien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työllistymistä sekä edistetään itsenäistä ammatinharjoittamista ja osuus- ja yhteisötaloutta.

Toimenpide 1 - Kehitetään nuorten ja nuorten, joilla on oppimisvaikeuksia, sitouttamista, uudelleenkoulutusta ja tukea ottamalla käyttöön monialainen lähestymistapa, mentorointi, tutorointi, valmennus, koulutusohjelmat, vapaaehtoistyö ja kansalaispalvelu tai psykososiaalinen tuki, jotta he voivat kehittää elämänsä ja ammatillista hankettaan.

Toimenpide 2 - Tuetaan taitojen (mukaan lukien digitaaliset, kielelliset ja yrittäjätaidot) hankkimista ja kehittämistä nuorille, erityisesti niille, jotka ovat kauimpana työelämästä, ja nuorille, joilla on vain vähän tai ei lainkaan tutkintoa, sekä tuetaan ja seurataan heidän työllistymistään ja työllistymistään ja vahvistetaan yhteyttä työelämään.

KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ 4.6. Edistetään erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien yhdenvertaista pääsyä osallistavaan ja laadukkaaseen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja sen loppuun saattamista varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä korkea-asteen koulutuksen kautta sekä helpotetaan kaikkien oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua koulutukseen.

Toimenpide 1 - Edistetään ja tarjotaan osallistavampia koulutusmuotoja ja pedagogisia innovaatioita, jotka mahdollistavat erityisesti siltojen rakentamisen tavallisen ja erikoistuneen koulutuksen sekä koulutuspolun ja työelämän välille.

Toimenpide 2 - Tuetaan koulunkäynnin onnistumista ja koulunkäynnin keskeyttämisen torjuntaa erityisesti vahvistamalla yhteyksiä koulunkäynnin keskeyttämistä koskeviin palveluihin, koulun, perheen ja nuorten väliseen vuorovaikutukseen liittyviin toimiin sekä tukemalla sellaisten pedagogisten ja kumppanuusmenetelmien kehittämistä, joilla edistetään koulunkäynnin jatkamista ja seurantaa.

TOIMINTALINJA 4 - KÖYHYYDEN, MYÖS LASTEN KÖYHYYDEN, TORJUMINEN JA SOSIAALISEN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN.

KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ 4.8. Edistetään aktiivista osallisuutta yhtäläisten mahdollisuuksien, syrjimättömyyden ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi sekä työllistettävyyden parantamiseksi erityisesti heikommassa asemassa olevien henkilöiden osalta.

Toimenpide 1 - Tuetaan rekisteröintiä edeltäviä toimia kokonaisvaltaisella osallisuuden polulla kohti työllisyyttä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, vähän tai ei lainkaan koulutettujen ja/tai epävarmassa tilanteessa olevien ryhmien hyväksi.

Toimenpide 2 - Varmistetaan kestävä integroituminen työelämään tukemalla heikoimmassa asemassa olevien ja työelämästä kauimpana olevien ryhmien taitojen (myös digitaali- ja/tai kielitaidon) hankkimista ja kehittämistä sekä heidän tukeaan ja seurantaansa työelämään ja työelämässä.

OS 4.12. Edistetään köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten, mukaan lukien vähävaraisimmat ihmiset ja lapset, sosiaalista integroitumista.

Toimenpide 1 - Edistetään ja vahvistetaan köyhyydessä elävien lasten osallistumisoikeutta (kaikissa ympäristöissä, joissa lapsi on tervetullut) osallistumishankkeilla, joiden avulla he voivat helpommin saada ja käyttää oikeuksiaan ennakoivien osallisuutta edistävien lähestymistapojen avulla ja tukemalla vanhempia sosiaalisella lisävalvonnalla osana lapsitakuun täytäntöönpanoa.

PRIORITEETTI 5 - LAITOSTEN PURKAMINEN

Os 4.11. Parannetaan kohtuuhintaisten, kestävien ja laadukkaiden palvelujen yhdenvertaista ja oikea-aikaista saatavuutta, mukaan lukien palvelut, joilla edistetään asumisen ja ihmislähtöisen hoidon, myös terveydenhuollon, saatavuutta; nykyaikaistetaan sosiaaliturvajärjestelmiä muun muassa edistämällä sosiaalisen suojelun saatavuutta keskittymällä erityisesti lapsiin ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin; parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoitopalvelujen esteettömyyttä, erityisesti vammaisten kannalta, sekä niiden tehokkuutta ja joustavuutta.

Toimenpide 1 - Tuetaan toimia, joilla edistetään vammaisten laitoshoitoa tai itsenäisyyden menettämistä.

Belgian erityispiirteet

Voidakseen osallistua FSE+ 2021-2027 -hankehakuun hakijaorganisaation on saatava julkista tukea Valloniasta, FWB:stä tai COCOF:stä. ESR+ täydentää näitä julkisia tukia. Hakemusta jätettäessä on täsmennettävä, mihin toimiin organisaatio on hyväksytty ja saa julkista tukea. Tämä näkökohta ei tosiaankaan ole vähäpätöinen, sillä jos organisaatio on hyväksytty aikuisten (18-64-vuotiaiden) koulutukseen, mutta se esittää hankkeen, joka on suunnattu myös NEET-opiskelijoille (15-18-vuotiaille), jälkimmäistä ei katsota tukikelpoiseksi, paitsi jos on olemassa poikkeus.

Hankesalkun käsite säilytetään, jotta yhteisrahoitettujen toimien vaikutus toimijoihin olisi mahdollisimman suuri. Rekisteröityminen salkkuun on ehdoton edellytys kaikille tuensaajille, jotka haluavat jättää yhden tai useamman hakemuksen; poikkeuksena on sosiaalisen innovoinnin toimintalinja 2.

Hankesalkku on ryhmä toisiaan täydentäviä hankkeita, jotka kattavat esimerkiksi tietyn alueen tai tietyn teeman ja joilla pyritään ratkaisemaan tietty ongelma ja joissa on kyse useiden toimijoiden välisestä johdonmukaisuudesta ja täydentävyydestä.

Lisätietoja hankesalkun käsitteestä on aina eritelty ESR+-hankkeita koskevissa ehdotuspyynnöissä, kuten esimerkiksi seuraavissa asiakirjoissa Opas vuoden 2022 ehdotuspyyntöön.

Hankkeiden tukikelpoisuusaika alkaa 1. tammikuuta 2022 ja päättyy 31. joulukuuta 2027, lukuun ottamatta ensisijaista tavoitetta 2 (31. joulukuuta 2026). ESR+-virasto on laatinut edunsaajien käyttöön hallinto- ja rahoitusoppaan akkreditointikaudelle 2021-2027.

Service public de wallonie spw - hallintoviranomainen federaatio

Valloniassa EAKR:n varoja hallinnoi EAKR-ohjelmien koordinointiosasto, joka on osa SPW:tä. Sen tehtävänä on edistää EAKR:n yhteisrahoittamien ohjelmien tehokasta ja yhdenmukaista hallinnointia Vallonian alueella. Se laatii toimenpideohjelmat ja neuvottelee niistä komission kanssa. Se hallinnoi hankepyyntöjä ja huolehtii kaikista pakollisista raportoinneista komissiolle.

Vuosien 2021-2027 EAKR:n ohjelmasuunnittelu kohdistuu EU:n koheesiopolitiikan viiteen strategiseen tavoitteeseen:

  • Älykkäämpi Eurooppa - innovatiivinen ja älykäs talouden muutos;
  • Vihreämpi ja vähähiilinen Eurooppa;
  • Verkottuneempi Eurooppa - liikkuvuus ja alueelliset tieto- ja viestintätekniikan yhteydet;
  • Sosiaalisempi Eurooppa - Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpano;
  • Eurooppa lähemmäs kansalaisia - kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden kestävä ja yhdennetty kehittäminen paikallisten aloitteiden avulla.

EAKR:n painopisteet Valloniassa

Valloniassa nämä tavoitteet on jaettu viiteen painopisteeseen ja 19 toimenpiteeseen:

  • Toimintalinja 1 - Älykkäämpi ja kilpailukykyisempi Vallonia: tuki tutkimukselle ja innovoinnille, tuki yrityksille ja digitaaliselle siirtymävaiheelle, toimipaikkojen ja talousvyöhykkeiden uudelleenvarustelu, investointituki jne.
  • Toimintalinja 2 - Vihreämpi Vallonia: julkisten rakennusten energiaremontti, luonnonvarojen kestävä käyttö, yritysten vähähiilisen siirtymisen tukeminen jne.
  • Toimintalinja 3 - Yhteyksiä lisäävä Vallonia parantamalla ihmisten liikkuvuutta: kestävä paikallinen ja alueellinen liikkuvuus.
  • Toimintalinja 4 - Sosiaalisempi Vallonia: ammattikoulutuksen ja korkeakoulutuksen huipputason infrastruktuuri ja laitteet.
  • Toimintalinja 5 - Vallonia lähemmäs kansalaisia: kaupunkikehitys.

Lisätietoja on osoitteessa Täydentävä EAKR-ohjelma 2021-2027 "EAKR Vallonian ohjelma 2021-2027". määritellään kaikki painopisteet ja niihin liittyvät toimenpiteet ja talousarviot.

Tärkeimmät kohderyhmät

  • Kunnat ja kuntayhtymät, maakunnat, ylikunnalliset yhteenliittymät, kunnat ja muut paikallisviranomaiset.
  • Aluekehitysvirastot
  • SPW
  • Muut julkisoikeudelliset oikeushenkilöt

Valloniassa EAKR on yleisesti ottaen suunnattu enemmän yksityisen sektorin toimijoille, ja sosiaalinen voittoa tavoitteleva sektori (ei-markkinaehtoinen) mainitaan vain kerran (lämpökorjausten yhteydessä), eikä sosiaalisiin/edullisiin palveluihin ja niiden infrastruktuuritarpeisiin viitata enempää.

Lisäresurssit

  • Verkkosivusto www.europeinbelgium.be on edelleen kansallinen viestintäkanava. Se on alueiden ylläpitämä ja esittelee kaikki käyttöönotettavissa olevat EU:n varat sekä kansallisella alueella valitut hankkeet.
  • Verkkosivusto www.enmieux.be korostetaan rahoitettuja Vallonian hankkeita. Joistakin hankkeista on tehty esittelyvideoita, joita lähetetään eri kanavilla.
  • Verkkosivusto Koheesiotietoportaali esitetään yleiskatsaus Belgian suorituksiin ja tuloksiin ohjelmakaudella 2014-2020.
  • Alusta koheesio tarjoaa yleiskatsauksen eri rahastoista Belgiassa rahoitettaviin hankkeisiin. Löydät toistuvimmat edunsaajat ja tärkeimmät eri organisaatioiden toteuttamat hankkeet.

ESR+- ja EAKR-vastuuviranomaiset ja muut asiaankuuluvat yhteyshenkilöt

Laitoksen nimi

Henkilön nimi

Sähköposti

Vallonian hallitus, jota edustaa ministeri-puheenjohtaja, jonka toimivaltaan kuuluu rakennerahastojen koordinointi.

Anaïs Goffinet

Rahoitustarkastuksen tarkastusyksikkö - Euroopan rakennerahastot

Genevieve Demarche

Ranskan yhteisön pääsihteeristö

Claire Moussebois

EAKR-ohjelman koordinointiosasto

Yleinen osoite

EAKR:n ohjelmien koordinointiosaston ylitarkastaja

Jean Janss

EAKR:n hallinto- ja animaatio-osasto (DGA).

Catherine Mathot

EAKR:n varainhoidon seuranta- ja valvontaosasto (DSC).

Luc Hougardy

Vallonian ja Vallonia-Brysselin liiton päävaltuutettu

Belgian pysyvä edustusto Euroopan unionissa

Valérie Goujard, sihteeriValérie Goujard, sihteeristö

Vallonia-Brysselin yleinen edustusto EU:ssa

Attaché: Koheesiopolitiikka - BOUTRIAU Barbara

Yksikön päällikkö: Loredana van Buttlar

Yksikön päällikkö: Jiri PLECITY

Agence FSE

Véronique Lesne, johtaja

Agence FSE

Stéphanie Close, hallintopalvelujen apulaisjohtaja

HELPDESK-tuki

Euroopan unionin osarahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajan (kirjoittajien) omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä ja mielipiteitä. Euroopan unioni tai tuen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.

Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajan (kirjoittajien) omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä ja mielipiteitä. Euroopan unioni tai tuen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.

HELPDESK-tuki

Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajan (kirjoittajien) omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä ja mielipiteitä. Euroopan unioni tai tuen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.
Siirry sisältöön