HELPDESK Logo

Tukikeskus

HELPDESK - EU:N VAROJA KOSKEVA SOSIAALIPALVELUJEN NEUVONTAPALVELU

Suomi

EU:n alue ja rakennepolitiikka

Alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on puuttua alueiden välisiin kehitys- ja hyvinvointieroihin ja varmistaa Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden kestävä kasvu ja kilpailukyky. Ohjelmakauden 2021–2027 tavoitteena on uudistaa alueiden elinkeinorakenteita, parantaa työllisyyttä ja osaamista sekä lisätä osallisuutta. Rahoitus tulee kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta: Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

Hakuilmoitukset ja tuki hakemusten tekemiseen

Kyseisten rahastojen toteutusta hallinnoidaan digitaalisessa EURA 2021 -järjestelmässä, jossa julkaistaan myös avoimet hankehakuilmoitukset (katso tästä). Kaikki hankkeiden hakijoille ja toteuttajille tarkoitetut EURA 2021 -järjestelmän palvelut löytyvät osoitteesta täällä. Hankehakuun liittyviä tiedotustilaisuuksia järjestetään jatkuvasti (ks. esim. täällä). Lisäksi rahoittava viranomainen neuvoo ja ohjaa hankkeen toimenpanon käynnistymisessä ja toteuttamisessa tarvittaessa koko hankkeen ajan. Halutessaan hakija voi jo suunnitteluvaiheessa ottaa yhteyttä rahoittavaan viranomaiseen ohjelma-asiakirjan mukaisen hakemuksen tekemiseksi.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027

Alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on puuttua alueiden välisiin kehitys- ja hyvinvointieroihin ja varmistaa Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden kestävä kasvu ja kilpailukyky. Ohjelmakauden 2021–2027 tavoitteena on uudistaa alueiden elinkeinorakenteita, parantaa työllisyyttä ja osaamista sekä lisätä osallisuutta. Rahoitus tulee kolmesta toisiaan täydentävästä rahastosta: Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).

Kukin jäsenmaa laatii ohjelmakautta koskevan ohjelman, jossa kuvataan jäsenmaan kehittämistoiminnalle asettamat lähtökohdat, tavoitteet ja toimet sekä rahoitus vallitsevien säädösten mukaisesti. Suomen ohjelma,Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027tukee elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä. Ohjelman läpileikkaavia painopisteitä ovat kestävä kehitys, sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, digitaalinen kehitys, kansainvälistyminen, ilmastonmuutos ja innovatiivisuus. Ohjelma koskee Manner-Suomea. Ahvenanmaan maakuntahallitus vastaa omasta ohjelmatyöstään.

Suomen ohjelma sisältää kolme ESR+ ja kolme EAKR -rahoitteista toimintalinjaa, jotka on kuvattu alla olevassa taulukossa. Näiden lisäksi yhtä toimintalinjaa rahoitetaan Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi).Lisäksi Euroopan alueellisen yhteistyö (EAY) -tavoitteen ohjelmat, eli Interreg-ohjelmat, ovat osa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa (ks. näistä tarkemmin täällä).

Taulukko 1: Toimintalinjat rahoituskanavineen sekä EU:n ja kansallisen rahoituksen määrät ja suhteelliset osuudet

Toimintalinja Rahoitus-kanava Unionin rahoitusosuus Kansallinen rahoitusosuus Yhteensä
Innovatiivinen Suomi EAKR 537 791 200 €  (58 %) 388 491 300 € (42 %) 926 282 500 €
Hiilineutraali Suomi EAKR 261 085 444 € (58 %) 187 021 257 € (42 %) 448 106 701€
Saavutettavampi Suomi EAKR 67 929 222 € (60 %) 45 286 148 € (40 %) 113 215 370 €
Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi ESR+ 542 061 375€ (58 %) 398 831 885 € (42 %) 940 893 260 €
Sosiaalisten innovaatioiden Suomi ESR+ 30 120 795 € (95 %) 1 585 306 € (5 %) 31 706 101 €
Aineellista puutetta torjuva Suomi ESR+ 30 233 745 € (90 %) 3 359 306 € (10 %) 33 593 051 €

Kuten taulukosta käy ilmi, ohjelman rahoitus koostuu sekä EU-rahoituksesta että kansallisesta rahoituksesta. Suomen ESR+ -rahastosta saama rahoitus on noin 602 miljoonaa euroa.

Kansallinen julkinen rahoitus mukaan lukien ESR+ -hankkeisiin on käytettävissä yhteensä noin miljardi euroa. Suomen saama EU-rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta puolestaan on noin 837 miljoonaa euroa. Kansallinen rahoitus mukaan lukien EAKR-kokonaisrahoitus ohjelmakaudelle on arviolta noin 1,5 miljardia euroa.

Euroopan aluekehitysrahasto: Suomen tavoitteet

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoitteena on tasoittaa maiden ja alueiden välisiä kehityseroja, luoda elinvoimaa, parantaa työllisyyttä, tukea kestävää kasvua sekä lisätä kilpailukykyä. Rahastosta tuetaan kehittämishankkeita, jotka tukevat kyseisten tavoitteiden toteutumista. Lisäksi rahastosta tuetaan kestävää kaupunkikehittämistä.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelmassa on kolme EAKR-rahoitteista toimintalinjaa, joista kukin jakaantuu erilaisiin erityistavoitteisiin:
  1. Toimintalinja 1: Innovatiivinen Suomi, jonka erityistavoitteita ovat 1) tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen, 2) digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi ja 3) pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen.
  2. Toimintalinja 2: Hiilineutraali Suomi, jonka erityistavoitteita ovat 1) energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, 2) ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistäminen ja 3) kiertotalouteen siirtymisen edistäminen.
  3. Toimintalinja 3: Saavutettavampi Suomi, jonka erityistavoitteena on alueellisen ja paikallisen saavutettavuuden kehittäminen. (Ks. toimintalinjojen erityistavoitteista tarkemmin täällä).

Kaavio 1: Toimintalinjan saaman rahoituksen suhteellinen osuus EAKR-rahastosta

Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+): Suomen tavoitteet

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma koostuu seitsemästä painopistealueesta, joista kolmea tuetaan ESR+ -rahastosta (Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi, Sosiaalisten innovaatioiden Suomi jaAineellista puutetta torjuva SuomiKs. tarkemmin täällä). Kyseiset työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta tukevat painopistealueet voidaan jakaa edelleen viiteen erityistavoitteeseen:
  1. Polkuja töihin: Tavoitteena on tukea työllistymistä avoimille työmarkkinoille, hyödyntää erilaisia työn tekemisen muotoja, edistää työyhteisöjen monimuotoisuutta sekä ammatillista ja alueellista liikkuvuutta, lieventää ammatillista eriytymistä ja varmistaa asiakkaiden palvelutarpeiden kokonaisvaltainen huomioiminen.
  2. Uutta osaamista työelämään: Jatkuvaa oppimista tuetaan ja joustavat koulutuspolut mahdollistetaan kaikille, kiinnittäen erityistä huomiota koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin. Samalla edistetään tuottavuutta ja työhyvinvointia.
  3. Yhdenvertaiseen osallisuuteen: Tuetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden kiinnittymistä yhteiskuntaan, koulutukseen ja työmarkkinoille. Osallisuutta ja hyvinvointia edistetään laaja-alaisten ja oikea-aikaisten verkostoitumismuotojen avulla. Myös sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää osaamista kehitetään eri palveluissa.
  4. Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen: Nuorille tarjottavien palvelujen oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon sisältöä. Toimilla tuetaan lastensuojelun asiakkaana olevien sekä erityisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten elämäntilannetta ja pärjäämistä.
  5. Eväitä elämään: Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia henkilöitä tuetaan elintarvikkeilla ja perushyödykkeillä. Samaan aikaan heille tarjottavien ohjaus-, neuvonta- ja tukipalveluiden avulla edistetään heidän pääsyään muihin palveluihin sekä työllistymispolulle. (Ks. tarkemmin täällä).

Kaavio 2: Toimintalinjan saaman rahoituksen suhteellinen osuus ESR+ -rahastosta

Valtakunnalliset teemat

Osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) rahoituksesta kohdennetaan strategisesti tärkeisiin kansallisiin teemoihin. Kyseisiin teemoihin varataan enintään 20 prosenttia ESR+-rahoituksesta. Rakennerahastotehtäviä hoitavat ELY-keskukset toimivat valtakunnallisten teemojen välittävinä toimieliminä.

Työllisyyttä tukevat ESR+ -teemat korostavat ajankohtaisia ​​asioita, kuten työmarkkinoiden kohtaantoa, osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantamista, yhteiskunnallista yrittäjyyttä, työelämän kehittämistä sekä maahanmuuttajien kotoutumisen tukemista. Osaamisteema sisältää laajoina kehittämiskokonaisuuksina mm. jatkuvan oppimisen sekä luovien alojen innovointiosaamisen vahvistamisen valtakunnalliset teemat. Osallisuutta tukevaan teemaan sisältyy mm. seuraavat kehittämistoimenpiteet: "Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen", "Vaikeasti työllistyvien tukeminen", "Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, huono-osaisuuden torjunta" sekä "Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021–2027". (Ks. tarkemmin täällä).

Aineellinen apu ja kestävä kaupunkikehittäminen ESR+ -rahastosta

Myös vähävaraisimmille suunnattua aineellista apua rahoitetaan ESR+ -rahastosta. Apu toteutetaan hankkeina, ja hakuilmoitus julkaistaan työ- ja elinkeinoministeriön EURA 2021 -järjestelmässä. Hankehaku on tarkoitettu julkisoikeudellisille yhteisöille ja yksityisoikeudellisille oikeushenkilöille. (Ks. tarkemmin hanketoimijoille asetetuista vaatimuksista täällä). Työ- ja elinkeinoministeriö toimii ohjelman hallintoviranomaisena, Ruokavirasto välittävänä toimielimenä. Aineellinen apu toteutetaan siten, että valitut hanketoimijat antavat avunsaajille neuvontaa sekä maksukortin elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden hankintaa varten ennalta määrätyin ehdoin.
Lisäksi kestävää kaupunkikehitystä tuetaan soveltuvin osin ESR+ -rahastosta. (Ks. tarkemmin täällä).

Ohjelman hallinto

Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelman hallintoviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö on nimennyt EU-varoja koskevan yleisasetuksen mukaisesti välittäviä toimielimiä, jotka suorittavat tehtäviä sen vastuulla. Suomessa välittävinä toimieliminä toimivat 14 maakuntaliittoa, neljä ELY-keskusta sekä Ruokavirasto. Käytännössä kaikki hanketoimijoille näkyvä työ tapahtuu kyseisissä toimielimissä. Ne vastaavat muun muassa hankehakemusten julkaisemisesta, hankkeiden valinnasta, tukipäätösten tekemisestä ja maksatuspäätöksistä. Lisäksi ne tiedottavat rahoituksesta, seuraavat hankkeita sekä suorittavat tarkastuksia. (Ks. tarkemmin täällä).

Maakuntien liitot myöntävät tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) alueiden kehittämistä, kestävää kasvua ja elinvoimaa edistäviin kehittämishankkeisiin ja niihin sisältyviin investointeihin. Lisäksi maakuntien liitot myöntävät tukea kestävän kaupunkikehittämisen hankkeisiin.

ELY-keskukset puolestaan myöntävät tukea Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin. EAKR-rahastosta ELY-keskukset myöntävät tukea yritysten innovatiivisiin, kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin sekä aineellisiin ja aineettomiin investointeihin (ns. yritystuet), yritysten toimintaympäristön kehittämiseen kuten yritystoiminnan kannalta tarpeellisiin selvityksiin, yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen, yhteistyön sekä elinkeinoelämäverkottuneen tutkimuksen edistämiseen.

ESR+ -rahastosta sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) ELY-keskukset myöntävät tukea työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden tukemiseen liittyviin kehittämishankkeisiin. Lisäksi Ruokavirasto myöntää tukea ESR+ -rahastosta vähävaraisten henkilöiden aineellisen avun hankkeisiin (ns. ruoka-apu).

Seurantakomitea

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman seurantakomitea seuraa ohjelman toteuttamista, vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Se mm. hyväksyy ohjelmassa käytettävät valintaperusteet, lopullisen tuloksellisuuskertomuksen ja arviointisuunnitelman sekä mahdolliset merkittävät muutokset. Seurantakomitea hoitaa tehtävänsä yhteistyössä hallintoviranomaisena toimivan työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Kumppanuussopimus

Tiettyjen EU-ohjelmien ja rahastojen osalta laaditaan kumppanuussopimus, jossa vahvistetaan ohjelmasuunnittelun strateginen suunta. Kumppanuussopimuksen valmistelun koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. ESR+ -rahoitettuja kumppanuussopimusohjelmia Suomessa ovat:

Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 (Manner-Suomi/EAKR, ESR+ ja JTF) sekä

Ålands strukturfondsprogram 2021−2027 (Ahvenanmaa/EAKR ja ESR+)

Lisäksi kumppanuussopimuksessa kuvataan muun muassa edellä mainittujen ohjelmien täydentävyyttä ja koordinaatiota keskenään sekä muiden EU-ohjelmien ja välineiden kanssa. (Ks. tarkemmin täällä).

HELPDESK-tuki

Euroopan unionin osarahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajan (kirjoittajien) omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä ja mielipiteitä. Euroopan unioni tai tuen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.

Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajan (kirjoittajien) omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä ja mielipiteitä. Euroopan unioni tai tuen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.

HELPDESK-tuki

Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajan (kirjoittajien) omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä ja mielipiteitä. Euroopan unioni tai tuen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.
Siirry sisältöön