Toimintatavoitteen perustelut: Liettuan läpimurtoa haittaavat kolme perustavanlaatuista innovaation levittämiseen liittyvää haastetta: pienten ja keskisuurten yritysten heikko innovaatiokapasiteetti (erityisesti alueilla); korkeaa lisäarvoa tuottavien yritysten pieni määrä ja yritysten tutkimukseen ja kokeelliseen kehittämiseen (T&K) tekemien investointien alhainen suhde BKT:hen; yritysten ja tieteellisen yhteistyön ja kansainvälisyyden (osallistuminen kansainvälisiin hankkeisiin ja verkostoihin) alhainen taso. Vuosina 2021-2027 ohjelman 1. poliittisen tavoitteen toteuttamisen aikana EAKR:n varoja investoidaan toimenpiteisiin, joilla edistetään Liettuan talouden muuttamista korkean lisäarvon taloudeksi, sen kilpailukykyä ja digitaalista liitettävyyttä.

Toimintatavoitteen perustelut: Liettua on valmistellut seuraavia toimia Kansallinen energia- ja ilmastotoimintasuunnitelma. Vuoden 2015 Pariisin sopimuksessa Liettua sitoutui yhdessä muiden maailman maiden kanssa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen ei ylittäisi vaarallista kahden asteen rajaa. Ottaen huomioon ympäristönsuojelun ja energia-alan ongelmat Liettua aikoo edistää siirtymistä puhtaaseen ja oikeudenmukaiseen energiaan, edistää vihreitä ja sinisiä investointeja, sopeutua ilmastonmuutokseen, investoida ilmastollisten ääri-ilmiöiden riskin ehkäisyyn ja sen hallintaan, edistää biologista monimuotoisuutta, vihreää infrastruktuuria kaupunkiympäristössä ja vähentää saastumista sekä edistää siirtymistä kiertotalouteen ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Investoidaan myös veden saatavuuden parantamiseen ja kestävien vesivarojen edistämiseen.

Toimintatavoitteen perustelut: Liettuan kilpailukyky heikkenee ja yhteismarkkinoista saatava hyöty on rajallinen, koska rautatie- ja maantieliikenteen kansainväliset yhteydet ovat riittämättömät. Liikennealan suorituskyky suhteessa Euroopan laajuisen liikenneverkon maantie- ja rautatieverkkoon, kestävyysnäkökohtiin ja liikenneturvallisuuteen on huomattavasti huonompi kuin EU:ssa keskimäärin. Liettuan liikennejärjestelmän toimintaan ja infrastruktuuriin liittyvät tärkeimmät ongelmat ja haasteet ratkaistaan täytäntöönpanon aikana. Liettuan liikenneinfrastruktuurin kehittäminen vuoteen 2030 mennessä - suunnitelma.

Toimintatavoitteen perustelut: Neljännen toimintatavoitteen investoinnit toteutetaan vuosina 2019 ja 2020. EU:n neuvoston suositukset: Tavoitteena on vähentää tuloeroja ja sosiaalista eriarvoisuutta Liettuassa ja varmistaa sosiaaliturvajärjestelmän kattavuus, riittävyys ja tehokkuus, jotta voidaan parantaa vero- ja sosiaalietuusjärjestelmän rakennetta ja yksilöiden suojelua köyhyydeltä. ESR+- ja EAKR-investoinneilla pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja noudatetaan sen periaatteita, ja niillä tuetaan investointeja ihmisiin ja järjestelmiin työllisyys-, koulutus-, sosiaalista osallisuutta edistävässä ja terveyspolitiikassa. EAKR:n varoja investoidaan koulutuksen parantamiseen, opetuksen ja elinikäisen oppimisen palvelujen varmistamiseen kaikille sekä infrastruktuurin parantamiseen. Investointeja tehdään myös esiopetuksen saatavuuteen maaseudun lapsille, sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseen ja sosiaalipalvelujen infrastruktuurin kehittämiseen, sosiaalinen asuntotuotanto mukaan luettuna, koko maassa, yhteisöpalvelujen monitahoiseen muutokseen, sosioekonomiseen kestävyyteen ja kulttuurialan vahvistamiseen, terveyspalvelujen laadun parantamiseen ja palvelujen saatavuuden parantamiseen.

Toimintatavoitteen perustelut: Vuoteen 2021 mennessä Liettuan väkiluku vähenee 5 prosenttia. Vain pääkaupunkiseudulla väestömäärä pysyy vakaana. Samaan aikaan VVL:n väestön väheneminen ylittää huomattavasti maan keskiarvon (6 VVL:n maakunnassa yli kaksinkertainen). Tämä aiheuttaa paineita paitsi julkisen infrastruktuurin ja palvelujen tehokkuuteen myös työmarkkinoille. Maan työllisyyteen vaikuttaa ikärakenne: ikärakenteesta johtuen noin 28% koko työikäisestä väestöstä (55-64) saavuttaa eläkeiän seuraavan vuosikymmenen aikana. Investoinneilla vastataan Liettualle erityisen tärkeisiin demografisiin haasteisiin ja alueellisiin eroihin, ja kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden kehittämiseksi toteutetaan yhdennettyjä toimenpiteitä. EPRF-varoja (8 prosenttia varoista) investoidaan 10 aluekeskuksen kestävään ja yksilölliseen kehittämiseen, valtion investointiviehätyksen lisäämiseen, liiketoimintaympäristön parantamiseen, elämänlaadun parantamiseen, yritysten, asukkaiden, paikallisten toimintaryhmien ja kansalaisjärjestöjen osallistumiseen kaupunkien ongelmien ratkaisemiseen, kumppanuuksien edistämiseen ja vahvistamiseen, paikallisten aloitteiden tukemiseen ja valmiuksien vahvistamiseen, liikkuvuuden varmistamiseen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen.