Alla oleva profiili on laadittu Euroopan komission 29. heinäkuuta 2021 hyväksymän kumppanuussopimuksen perusteella.
Kansallinen kehitysohjelma vuosiksi 2021-2027 perustuu viiteen pilariin (poliittiset tavoitteet):
SP4 "Sosiaalisempi Eurooppa panemalla täytäntöön sosiaalisten oikeuksien eurooppalainen pilari".
Neljännen puiteohjelman toimien keskeisenä tavoitteena on sosiaalisempi Kreikka investoimalla henkilöresursseihin ja varmistamalla laadukkaiden palvelujen ja tavaroiden yhtäläinen saatavuus.
Ohjelmakausi 2021-2027 sisältää 22 EAKR:n ja EKT+:n tukemaa ohjelmaa (9 alakohtaista ja 13 alueellista), joiden budjetti jakautuu seuraavasti:
Neljännen puiteohjelman ohjelmat, jotka on lueteltu kumppanuussopimuksessa 2021-2027:
Henkilöresurssien kehittäminen - koulutus ja elinikäinen oppiminen -alakohtaisessa ohjelmassa pannaan täytäntöön työllisyyteen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviä toimia TP4:n yhteydessä. Erityisesti elintarvikeapua ja aineellista puutetta (EBYS) varten luodaan erillinen toimintalinja henkilöresurssien kehittämisen, koulutuksen ja elinikäisen oppimisen ohjelmaan. TP4:n alueellisissa ohjelmissa EAKR toteuttaa terveydenhuoltoa, koulutusta ja sosiaalihuoltoa koskevat hankkeet ja EKT+ toteuttaa kaikki köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevat toimet (aiemmin T.S.9) kuten puiteohjelmassa 2014-2020.
EKT+:ssa määriteltyjen ja taulukossa 6.2 esitettyjen vähimmäisvaatimusten kattavuuden osalta todetaan erityisesti seuraavaa:
Lisäksi niitä rahoitetaan:
a) Väliaikaiset suojajärjestelyt siirtymävaiheen sosioekonomisten seurausten käsittelemiseksi, mikä on tärkeä painopistealue ja edellyttää toimia, joilla mukautetaan ja kehitetään henkilöresurssien taitoja sellaisissa ammateissa ja toimialoilla, jotka sisältyvät DAM-ohjelman yleiseen monipuolistettuun taloussuunnitteluun.
b) TAME-toimet, joissa keskitytään lyhytaikaiseen varhaiseen kotouttamiseen (vastaanotto). Kansallisen strategiarahaston ohjelmien ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston välinen mahdollisimman suuri synergia pyritään saamaan aikaan pääasiassa kansallisen koordinointiviranomaisen kautta, ja päällekkäistä rahoitusta pyritään välttämään yhtenäisellä hallinto- ja valvontajärjestelmällä ja yhdennettyjen toimien seurannan tietojärjestelmien yhteentoimivuudella. Toimintapoliittisen tavoitteen 4 ja TAME:n välisen synergian osalta voidaan todeta, että TAME:sta rahoitetaan pääasiassa varhaisessa vaiheessa toteutettavia sosiaalisen kotouttamisen toimia, joissa keskitytään ensivastaanottorakenteissa asuviin henkilöihin, kun taas kansallisesta strategiarahastosta rahoitetaan pääasiassa keskipitkän ja pitkän aikavälin sosiaalista kotouttamista koskevia toimia, jotka koskevat nuoriso- ja nuorisotakuuta sekä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.
c) ETHAUSin toimet uusien taitojen kehittämiseksi ja työolojen parantamiseksi yritysten yhteiskuntavastuun ja kestävän sinisen talouden aloilla.
d) maaseuturahaston toimet, joilla tuetaan sosiaalista integraatiota, köyhyyden vähentämistä ja taloudellista kehitystä maaseutualueilla. Yhdistettyjä toimia, jotka voivat koskea uusien maatalousyritysten tukemista, taitojen vahvistamista, uusien viljelijöiden sijoittautumista ja maatalouden, ympäristön ja ilmaston toimenpiteiden vahvistamista, ei pidetä tarpeellisina.
Kulttuurin alalla pyritään synergiaan Luova Eurooppa -ohjelman kanssa (sekä avustusten että aloitteiden tasolla, kuten: Euroopan kulttuuriperintökohteet, kulttuuripääkaupungit, kulttuuriperintöpalkinnot ja arkkitehtuuripalkinnot).
Neljännen puiteohjelman toimien keskeisenä tavoitteena on sosiaalisempi Kreikka investoimalla henkilöresursseihin ja varmistamalla laadukkaiden palvelujen ja tavaroiden yhtäläinen saatavuus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisesti. Keskeisenä painopisteenä on lisätä henkilöresurssien työllisyyttä ja parantaa työllistettävyyttä toimilla, joilla helpotetaan työmarkkinoille pääsyä yksilöllisten tarpeiden perusteella ja vähennetään kysynnän ja tarjonnan välistä epäsuhtaa. Painopisteenä ovat 15-29-vuotiaat NEET-ikäiset, pitkäaikaistyöttömät, matalan sosioekonomisen taustan omaavat työttömät, maahanmuuttajat ja kansainvälistä suojelua saavat henkilöt sekä vammaiset.
Aktiivisen työllisyyspolitiikan uudelleensuuntaaminen siirtymällä asteittain uuteen kansallisen tason julkisten työvoimapalvelujen täytäntöönpanomalliin, johon sisältyy jatkuvasti saatavilla olevia toimia ja vahvaa yksilöllistä tukea, työmarkkinoiden tarpeiden diagnosoinnin tehostaminen, itsenäisen ammatinharjoittamisen tukeminen ja työttömien ammattitaidon kehittämiseen tähtäävät toimet edistävät osaltaan tavoitteen saavuttamista. Osuus- ja yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittämistä edistetään osana aktiivista työllisyyspolitiikkaa, jolla edistetään heikossa asemassa olevien yksilöiden ja heikommassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista ja taloudellista osallisuutta. Itsenäisten ammatinharjoittajien, työntekijöiden ja yritysten sopeutumista muutokseen ja aktiiviseen ikääntymiseen edistetään neuvonta- ja koulutustoimilla, joissa otetaan huomioon muun muassa digitaalisen ja vihreän talouden vaatimukset. Naisten tasa-arvoisen osallistumisen edistämiseksi työelämään valitaan lisätoimenpiteitä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi ja innovatiivisten liiketoimintamallien edistämiseksi. Työmarkkinoiden poikkeuksellisten olosuhteiden käsittelemiseksi voidaan toteuttaa tukitoimenpiteitä.
Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään työturvallisuuden ja työterveyden parantamiseen kaikissa ikäryhmissä.
Keskeinen vaihtoehto on lisätä aikuisten osallistumista oppimisprosessiin, parantaa koulutuksen laatua ja vahvistaa sen ekstroversiota ja merkitystä työmarkkinoille kaikilla tasoilla sekä elinikäisen oppimisen ja työmarkkinoiden kannalta. Tässä yhteydessä painotetaan aikuisten yksilöllisiin tarpeisiin perustuvien välineiden käyttöä, opiskelijoiden suoritusten parantamista erityisesti nykyaikaisissa tiedoissa ja taidoissa, uuden teknologian hyödyntämistä, ammatillisen ohjauksen ja neuvontapalvelujen vahvistamista, opinto-ohjelmien laadun parantamista ja ammatillisen koulutuksen tehokkuuden vahvistamista. Tämän suuntaisia strategisia kehyksiä, joita ollaan kehittämässä sekä ammatilliselle koulutukselle että koulutukselle kaikilla tasoilla, koulutukselle ja elinikäiselle oppimiselle, koordinoidaan kansallisella tasolla taitojen kehityksen seuraamiseksi, arvioimiseksi ja tarkistamiseksi sekä taitotarpeiden ennakoimiseksi ja mukauttamiseksi suhteessa työmarkkinoihin ja kaikissa elämänvaiheissa. Lisäksi keskitytään suorituskyvyn parantamiseen sekä laadukkaan ja osallistavan koulutuksen yhtäläisen saatavuuden ja loppuunsaattamisen vahvistamiseen kaikilla tasoilla erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta.
Ensisijaisia tavoitteita ovat myös infrastruktuurin ja laitteiden luominen ja parantaminen tarvekartoituksen perusteella sekä palvelujen laadun varmistaminen parantamalla hallintoa kaikilla tasoilla, vahvistamalla autonomiaa ja saattamalla päätökseen kansallinen tutkintojen viitekehys.
Sosiaalisen yhteisvastuun instituutioiden ja mekanismien parantaminen ja nykyaikaistaminen on keskeinen vaihtoehto, jonka tavoitteena on aktiivinen osallisuus, tuloerojen vähentäminen, köyhyysriskin pienentäminen painottaen erityisesti lasten köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen sekä sukupuoleen perustuvan ja muun syrjinnän vähentämistä.
Laadukkaiden perus- ja sosiaalihyödykkeiden ja -palvelujen saatavuuden parantaminen, toimet, joilla puututaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien, lapset mukaan lukien, koulutukseen ja asumiseen liittyvään segregaatioon, sekä perhe- ja yhteisöpohjaisten hoitopalvelujen kehittäminen ovat toimenpiteitä tähän suuntaan.
Samaan aikaan sosiaaliturvainfrastruktuurien nykyaikaistamisen ja luomisen tunnistettujen tarpeiden pohjalta sekä virkistys-, matkailu- ja kulttuuritoiminnan odotetaan vahvistavan kehitystä, sosiaalista integraatiota ja sosiaalisia innovaatioita.
The EAKR:n investoinnit matkailuun ja kulttuuriin niissä otetaan huomioon matkailijoiden hyvinvointi, kunnioitetaan luonnon- ja kulttuuriympäristöä ja varmistetaan kohteiden ja yritysten sosioekonominen kehitys ja kilpailukyky yhdennetyn ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla.
Strategisena valintana on edistää lasten ja vammaisten laitoshoidon purkamista ja siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöhoitoon sekä syrjäytyneiden yhteisöjen, kuten romanien, maahanmuuttajien ja kansainvälistä suojelua saavien kansalaisten sosiaalista integroitumista puuttumalla syrjinnän, turvattoman asumisen ja koulutukseen osallistumisen aiheuttamiin haittoihin.
Työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden institutionaalinen vahvistaminen, jotta ne voisivat osallistua entistä enemmän ja merkittävämmin koulutus-, työllisyys- ja sosiaalisen osallisuuden edistämistoimiin, on edelleen strateginen vaihtoehto.
Katolinen terveys kattavuus Perusvaihtoehtona se edellyttää, että terveydenhuoltoverkon painopisteenä on terveydenhuolto yhteisössä, että painotetaan ennaltaehkäisyä aktiivisen ja terveen ikääntymisen yhteydessä, että haavoittuvien ja alttiiden ryhmien laitoshoito edistää taloudellista ja sosiaalista suojelua. Painopisteinä ovat myös mielenterveys, jossa painotetaan lapsia ja vanhuksia sekä sopeutumisen ehkäisemistä, henkilöresurssien taitojen parantamista, uusia pitkäaikaishoitopalveluja, palvelujen, infrastruktuurien ja inhimillisen pääoman mukauttamista maantieteellisiin ja väestöllisiin erityispiirteisiin, sähköistä terveydenhuoltoa, terveysuhkien käsittelyä tarvekartoituksen perusteella. Tulosten ylläpitoa vahvistetaan SY:n investoinneilla ensihoitoon, erikoisvuoteisiin, kuntoutukseen ja kansanterveysrakenteisiin.
Digitaalinen transformaatioparantamalla palvelujen johtamista ja hallinnointia edistetään laadukkaiden palvelujen yleistä saatavuutta tehokkaammassa järjestelmässä. Nykyinen terveyskriisi korostaa kansanterveyden suojelua sosiaalisen ja taloudellisen yhteenkuuluvuuden perustana ja on haaste joustavuuden kehittämiselle.
Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmissa (Interreg) on suunniteltu terveystoimia.
Euroopan unionin osarahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajan (kirjoittajien) omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä ja mielipiteitä. Euroopan unioni tai tuen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.