Tukikeskus

HELPDESK - EU:N VAROJA KOSKEVA SOSIAALIPALVELUJEN NEUVONTAPALVELU

Kroatia

1 . EY:n ja Kroatian kumppanuussopimus 2021-2027

EU:n varat jaetaan osana seitsemän vuoden rahoituskausia tai rahoitusnäkymiä, ja olemme aivan uuden rahoituskauden 2021-2027 alussa. Euroopan unionin budjettikehys on tähän mennessä suurin, ja se on 1 824,3 miljardia euroa, mikä on 1 824,3 miljardia euroa. Kroatian tasavallan käytettävissä on yli 25 miljardia euroa.. Kroatian tasavallalle rahoituskaudeksi 2021-2027 myönnetyt varat ovat yli 14 miljardia euroa monivuotisesta rahoituskehyksestä ja hieman yli 11 miljardia euroa seuraavan sukupolven EU:sta.

Euroopan komission ja Kroatian kumppanuussopimus vuosiksi 2021-2027. sisältää varoja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+) ja oikeudenmukaisen siirtymisen rahastosta.

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa vahvistetaan Euroopan unionin tärkeimmät investointitavoitteet vuoteen 2027 asti sekä peruspuitteet ohjelma-asiakirjojen laatimiselle, täytäntöönpanolle, arvioinnille, hallinnoinnille ja valvonnalle.

Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa määritellään viisi poliittista tavoitetta, jotka heijastavat Euroopan unionin tärkeimpiä painopisteitä: Kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa; vihreämpi, kestävämpi ja vähäpäästöisempi Eurooppa; tiiviimpi Eurooppa liikkuvuutta vahvistamalla; osallistava Eurooppa, jossa sosiaalinen ulottuvuus on korostuneempi; Eurooppa lähempänä kansalaisia.

1.1 Johdanto EAKR ja ESR+ 2021-2027

1.1.1 EAKR

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) avulla pyritään kaventamaan eri alueiden välisiä kehityseroja ja vähentämään epäsuotuisimmassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Erityistä huomiota kiinnitetään alueisiin, jotka ovat alttiina vakaville ja pysyville luonnonolosuhteista tai väestörakenteesta johtuville ongelmille, kuten pohjoisimmat alueet, joilla on hyvin alhainen väestötiheys, saaret, raja-alueet ja vuoristoalueet.

EAKR:n tukiosoitteessa kanssa infrastruktuuri-investoinnit, soveltavaa tutkimusta ja innovointia koskevat toimet, mukaan lukien teollinen tutkimus, kokeellinen kehittäminen ja toteutettavuustutkimukset., investoinnit palvelujen saatavuuteen, tuottavat investoinnit pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin) sekä investoinnit, joilla pyritään säilyttämään nykyiset työpaikat ja luomaan uusia työpaikkoja., laitteet, ohjelmistot ja aineettomat hyödykkeet, verkostoituminen, yhteistyö, kokemustenvaihto ja innovaatioklustereihin liittyvä toiminta muun muassa yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja viranomaisten välillä., tiedotus, viestintä ja opinnot, ja tekninen apu.

Vuosina 2021-2027. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) auttaa jatkossakin vahvistamaan EU:n jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja mahdollistaa investoinnit, jotta kaikki Euroopan alueet ovat:

  • kilpailukykyisemmäksi ja älykkäämmäksi vahvistamalla innovointia, tukemalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), kehittämällä teollisuuden siirtymävaihetta ja vahvistamalla digitaalisia yhteyksiä.
  • ympäristöystävällisemmäksi, vähähiilisemmäksi ja joustavammaksi vahvistamalla energiatehokkuutta, kiertotaloutta, luonnonsuojelua ja vihreää infrastruktuuria.
  • parantamaan yhteyksiä vahvistamalla liikkuvuutta kehittämällä intermodaalista TEN-T-verkkoa sekä kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, joka kestää ilmastonmuutosta.
  • osallistavampi lisäämällä tukea tehokkaan ja osallistavan työllisyyden, koulutuksen, taitojen, sosiaalisen osallisuuden ja terveydenhuollon yhdenvertaisen saatavuuden aloilla sekä vahvistamalla kulttuurin ja kestävän matkailun roolia.
  • lähempänä kansalaisia edistämällä yhdennettyä sosiaalista, taloudellista, kaupunki- ja paikalliskehitystä.

Kun EU:n seuraavan sukupolven rahastosta myönnetään 47,5 miljardia euroa lisää, EU on osoittanut yli 370 miljardia euroa taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen koheesiopolitiikkaansa kaudelle 2021-2027. Euroopan aluekehitysrahaston kautta Kroatialla on käytettävissä yhteisrahoitusta 50-75% hankkeen kokonaisarvosta.

Kroatialle (2021-2027) on myönnetty 5,54 miljardia euroa.

1.1.2 ESR+ 

Euroopan sosiaalirahasto Plus (ESR+) on Euroopan unionin tärkein väline, jolla investoidaan ihmisiin ja järjestelmiin työllisyys-, koulutus- ja sosiaalisen osallisuuden politiikoissa ja jolla tuetaan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. ESR+:n investoinnit edistävät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa. ESR+ on myös yksi Euroopan unionin sosioekonomisen elpymisen perustoista koronavirus-pandemiasta, jonka aikana osallistuminen työmarkkinoille väheni, koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmät kohtasivat lukuisia haasteita ja eriarvoisuus lisääntyi. ESR+ on yksi keskeisistä välineistä, jotka auttavat jäsenvaltioita ratkaisemaan nämä ongelmat. ESR+ on EU:n tärkein rahoitusväline unionin sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi. Kroatia käyttää tätä välinettä laadukkaiden kansallisten politiikkojen toteuttamiseen erilaisilla hankkeilla, joilla pyritään lisäämään Kroatian kansalaisten koulutusta ja työllisyyttä. ESR+:n päätavoitteena on edistää sosiaalisempaa Eurooppaa ja tehdä sosiaalisten oikeuksien eurooppalaisesta pilarista todellisuutta. ESR+ edistää taloudellista ja sosiaalista lähentymistä koko Euroopassa. ESR+-rahoituksella edistetään myös politiikan koordinoinnin EU-ohjausjaksossa määriteltyjen työllisyyden suuntaviivojen täytäntöönpanoa ja älykkään, osallistavan ja kestävän kasvun yleistavoitetta vuoden 2020 jälkeen (YK:n kestävän kehityksen tavoitteet), kuten korkean inhimillisen terveyden tason varmistamista. Aloite auttaa parantamaan työllistymismahdollisuuksia, nostamaan elintasoa, helpottamaan työvoiman liikkuvuutta ja lisäämään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) ja EU:n perusoikeuskirjassa määrätään. Yhteisrahoitusosuus on 50-85% hankkeen kokonaisarvosta.

Kroatialle (2021-2027) on myönnetty 1,98 miljardia euroa.

Rahaston temaattiset painopisteet: yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen; työmarkkinoiden tehokkuus ja yhtäläiset mahdollisuudet saada laadukkaita palveluja. työllisyys, sosiaalinen osallisuus, terveys ja köyhyyden torjunta.

Rahastosta voidaan rahoittaa seuraavia toimia:

  • Työllisyysmahdollisuuksien parantaminen;
  • Nuorten työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen;
  • Elintason nostaminen auttamalla työn tai paremman työpaikan saamisessa;
  • Investoinnit henkilöresursseihin ja työmarkkinoille pääsyn parantaminen;
  • Heikoimmassa asemassa olevien ja työttömien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen;
  • Heikommassa asemassa olevien ihmisten integroiminen yhteiskuntaan ja oikeudenmukaisempien elämänmahdollisuuksien varmistaminen kaikille.

2 . Poliittisten tavoitteiden valinta

2.1 EAKR

Kroatian EAKR:n avulla pyritään ensisijaisesti saavuttamaan tavoitteet kahdessa ohjelmassa: kilpailukyvyn ja koheesion ohjelmassa 2021-2027 ja integroidussa alueellisessa ohjelmassa 2021-2027.

Poliittinen tavoite 1: Kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivista ja älykästä talouden muutosta ja alueellisia tieto- ja viestintätekniikan yhteyksiä.

Toimintatavoitteen valinnan perustelut: Vuosien 2019 ja 2020 kansallista uudistusohjelmaa koskevien neuvoston suositusten mukaisesti toteutetaan toimenpiteitä, joilla keskitytään tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvan investointipolitiikan kasvattamiseen alueelliset erot huomioon ottaen, toimenpiteisiin taitojen hankkimisen edistämiseksi, toimenpiteisiin digitaalisen infrastruktuurin ja digitaalisten palvelujen saatavuuden lisäämiseksi sekä lisäinvestointeihin laajakaistainternetiin. Toimintalinjat valittiin pitäen mielessä Kroatian vuoden 2019 raportissa esitetyt investointisuuntaviivat, joissa muun muassa seuraavat asiat määriteltiin ensisijaisiksi: innovaatiotulosten ja innovatiivisten yritysten määrän parantaminen älykkään erikoistumisen alalla sekä investoinnit taitojen hankkimiseen edellä mainitulla alalla, toimet, jotka edistävät tutkimustulosten kaupallistamista, yhteentoimivien sähköisten palvelujen ja niiden käytön edistäminen kansalaisten keskuudessa sekä digitaaliteknologian integrointi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, edistyminen globaaleissa arvoketjuissa, yrittäjyyttä tukevien instituutioiden ja liiketoimintaympäristön laadun parantaminen. Tähän tavoitteeseen liittyvillä toimilla edistetään myös asukaskohtaisen alueellisen BKT:n erojen pienentämistä, jotta erot kehittyneimpien ja vähiten kehittyneiden alueiden välillä pienenisivät.

Poliittinen tavoite 2: Ympäristöystävällisempi, kestävämpi ja vähäpäästöisempi Eurooppa, joka siirtyy nollahiilitalouteen edistämällä puhtaaseen ja oikeudenmukaiseen energiaan siirtymistä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, riskien ehkäisyä ja hallintaa sekä kestävää kaupunkiliikennettä.

Toimintatavoitteen valinnan perustelut: Euroopan vihreässä suunnitelmassa on asetettu kunnianhimoinen tavoite muuttaa EU:n talous kestävään tulevaisuuteen ja saavuttaa ilmastoneutraali ja kiertotalous vuoteen 2050 mennessä. Jotta edistettäisiin siirtymistä talouteen, jonka nettohiilipäästöt ovat nolla, kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman perusteella valitut politiikat, joilla pyritään siirtymään puhtaaseen ja oikeudenmukaiseen energiaan, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden käyttö, rakennusten ja talouden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, älykkäiden energiaverkkojen luomiseen, vihreän ja sinisen talouden kehittämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen vaikutusten lieventämiseen, riskien ja luonnonkatastrofien ennaltaehkäisyn ja hallinnan vahvistamiseen, vesihuollon ja viemäröinnin kestävään kehittämiseen, kiertotalouteen siirtymiseen, biologisen monimuotoisuuden vahvistamiseen muun muassa kehittämällä vihreää kaupunki-infrastruktuuria ja edistämällä kestävää kaupunkiliikennettä. Kaikki nämä valitut politiikat edistävät vihreää siirtymäprosessia.

Politiikan tavoite 5: tuodaan Eurooppa lähemmäs kansalaisia edistämällä kaikentyyppisten alueiden ja paikallisten aloitteiden kestävää ja yhdennettyä kehitystä.

Toimintatavoitteen valinnan perustelut: Toimintalinjat valittiin ottaen huomioon Kroatian vuoden 2019 raportin liitteessä D esitetyt investointisuuntaviivat, joissa muun muassa vahvistetaan ensisijaisiksi tarpeiksi johtavien talouskeskusten roolin vahvistaminen alueellisen kasvun vetureina ja niiden toiminnallisten alueiden kestävä ja integroitu kehittäminen sekä tarve tehdä investointeja, joiden tavoitteena on vähentää alueiden välistä eriarvoisuutta ja ottaa huomioon maantieteelliset erityispiirteet (saaret), edistää taloudellista toimintaa ja yhdistää ne johtaviin kehittyneisiin keskuksiin painottaen saarten energiaomavaraisuutta.

2.2 ESR+

Tämä ohjelma liittyy saavutuksia koskevaan politiikkaan tavoitteet 4: Osallisuutta edistävä Eurooppa, jossa sosiaalinen ulottuvuus korostuu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon avulla.

Toimintatavoitteen valinnan perustelut: Kroatialla on edessään lukuisia työllisyyteen, sosiaalisiin kysymyksiin ja osaamiseen liittyviä haasteita, joista osaan COVID-19-pandemian seuraukset vaikuttavat edelleen. Kaikissa investoinneissa noudatetaan eriytymisen ja syrjinnän ehkäisemisen periaatteita, ja niissä painotetaan säännöllisten ja osallistavien palvelujen saatavuuden edistämistä koulutuksen, asumisen, työllisyyden, terveydenhuollon ja sosiaalihuollon aloilla. Työllisyysaste nousi 57,2:sta vuonna 2013 68,2%:een vuonna 2021, ja EU:n sosiaalisia oikeuksia koskevan pilarin HR-tavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä on asetettu 75%. Työmarkkinoille pääsy on erityisen vaikeaa naisille, nuorille ja vammaisille. Vuonna 2018 aktiivisiin työllisyyspoliittisiin toimenpiteisiin (MAPZ) osoitettiin 0,72% BKT:sta, mikä on vähemmän kuin useimmissa muissa jäsenvaltioissa. Työmarkkinatulosten parantamiseksi on vahvistettava koulutus- ja uudelleenkoulutustoimenpiteitä. Lasten osallistumisaste esiopetukseen on yksi alhaisimmista, 81,8% (EU 95,2). 3-6-vuotiaista romanilapsista 69% ei käy päiväkodissa tai esikoulussa. Yli 60% ammatillisessa koulutuksessa olevista opiskelijoista ei saa työkokemusta koulunkäynnin aikana, ja on tarpeen varmistaa ammatillisen koulutuksen tukeminen sen merkityksellisyyden ja laadun osalta. Köyhyysriski on 20,5% (EU 21,5), ja se on yleisempää tietyissä ryhmissä, ja EU:n sosiaalisia oikeuksia koskevan pilarin korkean tason tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskiä 298 000 ihmisellä vuoteen 2030 mennessä. Kroatiassa köyhyydellä on vahva alueellinen ulottuvuus. Köyhyyden uhkaamien alueiden erityistarpeet liittyvät niiden maantieteellisiin ominaispiirteisiin, sosioekonomisiin tekijöihin ja pitkäaikaiseen rappeutumiseen, joka ei anna niille mahdollisuutta hyödyntää potentiaaliaan. Laitosten purkamisprosessi on viimeisten 10 vuoden aikana tehostunut, ja siinä on tapahtunut edistystä, mutta edelleen yli 20% lapsista, joilla ei ole riittävää vanhempien huolenpitoa, joilla on käyttäytymisongelmia tai kehitysvaikeuksia, ja yli 80% kehitysvammaisista henkilöistä on laitoshoidossa. Vanhusten- ja vanhainkotien majoitustilat kattavat vain 3,68% yli 65-vuotiaista vanhuksista, ja kotipalvelujen kattavuus on riittämätön. Pitkäaikaishoitoa ei ole kehitetty riittävästi ja se on huomattavan laitosmaista (HR 2019. liikkeeseenlaskut 3,03%; EU 16,11%), 13% hoidosta riippuvaisista henkilöistä saa laitoshoitoa, 14% virallista apua kotona. Sosiaalipalvelujen puute ja alueellinen epätasaisuus. vaikuttaa lapsiin, nuoriin, köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa oleviin perheisiin, vammaisiin, vanhuksiin, asunnottomiin, perheväkivallan uhreihin, ihmiskaupan uhreihin, päihdeongelmaisiin.

3 . Yhteys sosiaalipalvelujen tarjoajiin - sosiaalipalvelujen tarjoajille tärkeät tavoitteet

COVID-19-pandemia ja kaksi tuhoisaa maanjäristystä Kroatiassa merkitsivät vuosia 2020 ja 2021. Kansallisella tasolla COVID-kriisin aikana toteutetut toimet saatettiin onnistuneesti EU:n välineiden mukaisiksi työpaikkojen ja kansalaisten terveyden säilyttämiseksi, mutta pandemian oletetaan kuitenkin vaikuttaneen merkittävästi tiettyihin yhteiskunnan haavoittuviin ryhmiin, erityisesti terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelujen saatavuuden osalta. Tehokkaat henkilöresurssit 2021-2027 -ohjelmalla pyritään muun muassa edistämään kriisistä toipumista, jotta Kroatia voisi jatkaa pandemiaa edeltävää kehityssuuntausta. ESR-ohjelman 2014-2020. täytäntöönpanossa kumppanuus työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa osoitti täyden potentiaalin ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimien toteuttamisen kautta työmarkkinaosapuolilla ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on mahdollisuus kehittää valmiuksiaan ESR+:n tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat erityisen aktiivisia sosiaalipalvelujen tarjoamisessa ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista osallisuutta edistävien toimien toteuttamisessa, ja työmarkkinaosapuolet ovat keskeinen sidosryhmä työmarkkinoilla. ESR+-ohjelman investoinnit edistävät tasapainoista aluekehitystä. Koska työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, koulutuksen ja terveydenhuollon tarpeet vaihtelevat alueellisesti huomattavasti, ESR+-ohjelman investoinneissa otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset erityispiirteet, kun suunnitellaan toimia, joissa otetaan huomioon paikalliset ja alueelliset erityistarpeet. Tämä koskee erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja, joihin investoidaan paikallistason tarvekartoituksen perusteella (Zajeli, lähipalvelut, henkilökohtaiset avustajat jne.).

4 . Hyödylliset lähteet

HELPDESK-tuki

Euroopan unionin osarahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajan (kirjoittajien) omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä ja mielipiteitä. Euroopan unioni tai tuen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.

Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajan (kirjoittajien) omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä ja mielipiteitä. Euroopan unioni tai tuen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.

HELPDESK-tuki

Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain kirjoittajan (kirjoittajien) omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin näkemyksiä ja mielipiteitä. Euroopan unioni tai tuen myöntävä viranomainen eivät ole vastuussa niistä.
Siirry sisältöön