Ohjelma edistää kestävästi Itävallan kilpailukykyä ja luo työpaikkoja. Tavoitteena ovat seuraavat tulokset:
Yhteistyön ajatus perustuu erityistavoitteisiin ja niihin liittyviin toimenpiteisiin. Infrastruktuuri-investoinneissa otetaan hankkeita valittaessa huomioon tavoite "energiatehokkuus etusijalle!" kattoasetuksen vaatimusten mukaisesti.
ESR:n varoja jakaa Itävallassa 13 eri välittävää elintä, joista neljä on osa kansallisia hallintoelimiä (ks. https://www.esf.at/foerderprogramm/foerderstellen/). Suurimman osan jakavat kuitenkin 9 osavaltiota. Kaikilla niistä on erilaiset painopisteet sen suhteen, mitä ja ketä rahoitetaan, mutta yleisesti ottaen korostetaan voimakkaasti työmarkkinoiden yhdentymistä edistäviä hankkeita.
Lisäksi ESR+:ssa keskitytään sosiaaliseen innovointiin huippuosaamiskeskuksen avulla, edistetään tiedon jakamista ja luodaan verkostoja, osallistumisprosesseja ja kokeilutiloja innovaatiovalmiuksien vahvistamiseksi.
ESR+:n kautta toteutetaan toimenpiteitä, joilla edistetään sosiaalisempaa ja osallistavampaa Eurooppaa. Toimenpiteet on sisällytetty kansallisiin poliittisiin lähestymistapoihin, ennen kaikkea kansalliseen uudistusohjelmaan.
Poliittinen tavoite 1: kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivista ja älykästä talouden muutosta ja alueellisia tieto- ja viestintätekniikan yhteyksiä;
Poliittinen tavoite 2: vihreämpi ja vähähiilinen Eurooppa, joka siirtyy kohti nollahiilitaloutta ja kestävää Eurooppaa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiatalouden siirtymistä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, riskien ehkäisyä ja hallintaa sekä kestävää kaupunkiliikennettä.
Valinnan perustelut PO: Itävalta on sitoutunut ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2040 mennessä (Itävalta) ja EU vuoteen 2050 mennessä. Itävalta haluaa edistää vihreän sopimuksen tavoitteita resurssitehokkaan ja kilpailukykyisen talouden sekä kasvun ja resurssien käytön erottamisen avulla. Tärkein kohderyhmä ovat yritykset. Kiertotalouden vahvistamiseksi tarvitaan myös muita toimia.
Poliittinen tavoite 5: Eurooppa lähemmäs kansalaisia edistämällä kaikentyyppisten alueiden ja paikallisten aloitteiden kestävää ja yhdennettyä kehitystä.
Valinnan perustelut PO: Kaupungistumisen etenemisen vuoksi tämä PO on valittu. Itävallassa lähes 60% kaupunkiväestöstä asuu taajama-alueilla. Tämä tuo mukanaan haasteita, jotka liittyvät kaupunkirakenteen hajautumiseen, maankäyttöön, työmatkaliikenteen lisääntymiseen ja siitä aiheutuviin kielteisiin ympäristövaikutuksiin, erityisesti ilman pilaantumiseen. Lisäksi kaupungeissa lämpötila nousee ja helleaallot pitkittyvät. EAKR:n varojen vähimmäismäärä on 8%. Resurssien ja maankäytön sekä ilmaston, ympäristön ja liikkuvuuden asettamien haasteiden vuoksi keskitytään toiminnallisiin kaupunkialueisiin, joihin vaikutukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti.
Ohjelma liittyy poliittiseen tavoitteeseen 4: sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa, jossa sosiaalisten oikeuksien eurooppalainen pilari pannaan täytäntöön.
Perustelujen valinta PO: Toimintastrategiassa otetaan huomioon sosiaalisia oikeuksia koskevan eurooppalaisen pilarin kaikkien kolmen luvun yksittäiset periaatteet, ja toimet ovat tiiviisti linjassa neuvoston maakohtaisten suositusten ja kansallisen uudistusohjelman kanssa. Euroopan komissio suosittelee, että Itävallassa on myös ensisijaisesti uusi
ohjelmakaudella edistää naisten osallistumista työmarkkinoille sekä naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Köyhyys- ja syrjäytymisriski on alle EU:n keskiarvon, mutta köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa on edelleen noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Tämä koskee erityisesti pitkäaikaistyöttömiä. Siksi toteutetaan toimenpiteitä, joissa keskitytään köyhyys- ja syrjäytymisryhmään. Euroopan komission vuoden 2019 maaraportissa viitataan tiettyjen sosioekonomisten ryhmien perustaitojen alhaiseen tasoon EU:hun verrattuna. Siihen vaikuttavat pääasiassa heikosti koulutetut, työttömät ja nuoret, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa (NEET).
Ohjelma liittyy poliittiseen tavoitteeseen 4: sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa, jossa sosiaalisten oikeuksien eurooppalainen pilari pannaan täytäntöön.
Perustelujen valinta PO: Ohjelma edistää toimeentulon turvaamista ja köyhyyden torjuntaa. Lisäksi käsitellään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatetta 11. Oikeus kohtuuhintaiseen varhaiskasvatukseen ja hoitoon ja suojelu köyhyydeltä sekä epäedullisessa asemassa olevien lasten oikeus erityistoimenpiteisiin, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia. Nämä tavoitteet pyritään saavuttamaan jakamalla vuosittain koulutarvikkeita lapsille, jotka ovat peräisin vähimmäistuloista / sosiaalituen piiriin kuuluvista kotitalouksista, joita tuetaan. Koulutarvikejakelu edistää laajasti lasten köyhyyden torjuntaa. Rahoituskauden tavoite: 335 000 osallistujaa. Kansallisella tasolla haetaan lisätukea tarpeet kattavan osallistumisen mahdollistamiseksi.
Itävallassa ESR(+)-rahaston ja sosiaalipalvelujen välinen suhde on varsin vahva. Aktiivisen osallisuuden, elinikäisen oppimisen ja sukupuolten tasa-arvon kaltaiset painopistealueet mahdollistavat erilaisia hankkeita heikossa asemassa oleville ryhmille, joista monet ovat sosiaalipalveluorganisaatioiden tarjoamia. Kohderyhmiä ovat esimerkiksi nuoret, maahanmuuttajat tai henkilöt, joilla on vähemmän muodollista koulutusta. Itävallan sosiaalipalvelut ovat suurelta osin julkisesti rahoitettuja, ja niitä tarjoavat kansalaisjärjestöt (lähinnä yhdistykset). Joillekin näistä järjestöistä ESR on lisärahoituslähde (esim. ministeriöiden perusrahoituksen lisäksi tai, kuten arbeit plus -järjestöille, julkiselle työvoimapalvelulle). Luettelo hankkeista löytyy täältä: https://www.esf.at/projekte/.